Enpä ole enää pysynyt neljän postauksen kuukausivauhdissa. Ainakin syyskuun osalta tuokin minimitavoite jäi tyngäksi.
Elokuussa kirjoittelin mm. hautajaisista. Tänään olen taas vähältä hautajaistunnelmissa. (Ja on niitä kuolinsanomia ehtinyt tulla syyskuussakin, täti soitti marjamettään suru-uutisen pikkuserkkuni kuolemasta.) Lauantaina menin netistä lukemaan kaupunkikotiseurakunnan sivua, lähinnä katsoakseni pyhän jumalanpalvelukset, mutta toki myös muut seurakuntatapahtumat sekä kastetut, vihityt ja hautaan siunatut. Siinä kohtaa tuli järkytys, kun hautaan siunattujen joukossa oli tuttu nimi. Kysyin mieheltänikin, voisiko tämä olla juuri se meidän tuntemamme, entisen kuorokaverini puoliso ja mieheni entisen raamattupiiriläisen isä. Mieheni mielestä ikä passasi. Mutta eihän sitä tiedä, jos saman nimisiä tuolla paikkakunnalla olisi. Asiasta varmistuakseni lähetin sähköpostia eräälle nykyiselle kuorokaverilleni, jonka tiedän olevan läheisissä yhteyksissä kyseiseen perheeseen. Ja kyllä, Taivaan Isä oli yllättäen kutsunut pois yhteisen tuttavamme. Hautajaiset pidettiin hiljaisuudessa. Nyt minun pitäisi jostain löytää voimia ja sanoja kirjoittaakseni leskelle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti