Postiyllätys

Tuossa ennen joulua veljenpoika laittoi viestiä facebookin kautta ja kysyi meidän postiosoitetta. Ja kun kysyin "kui?" Hän vastasi vain, että "sittenpähän näet". Vastasin vielä, että jänskättää, arvaanko oikein. Jani meinasi, että "et kyllä ikinä arvaa - se ei muuten ole sitten joulukortti, emme vieläkään lähetä yhtäkään korttia". Noooh, voinen tunnustaa, että hääkutsukin mulla ehti käydä mielessä.

Tänään sitten töistä tultua löysin päivän postin joukosta postipaketin saapumisilmoituksen. Vääntäytyessäni pyörällä lumisia pyöräteitä pitkin keskustaan koetin samalla arvuutella, mitä paketissa olisi. Yksi vaihtoehto olisi tietysti purkillinen sinappia, jota rakas "sinappikoneemme" ammatitaitoisesti tuotti joulun edellä toista sataa purkkia maar. Mutta kyllä minulla kävi mielessä sellainenkin vaihtoehto, että tämä voisi liittyä kuolinpesän tyhjäämiseen. Mieleeni palautui yksi esine, jonka olin aikanaan antanut lahjaksi marraskuussa kuolleelle veljenpoikani enolle.

Postissa kuittausta vastaan minulle annettiin isokokoinen litteä pakkaus. Ajattelin, että saatoin hyvinkin arvata oikein. Mutta toisaalta, miten Tampereella asuva veljenpoika lähettäisi jotain Vaasassa tyhjätystä kuolinpesästä? Hullua pidettiin jännityksessä kotiin saakka. Postin jälkeen poikkesin vielä Tiimarissa, jossa ystävällinen myyjä löysi minulle pussillisen meriaiheisia koristeita, kun olin vailla majakkaa, jonka voisi liimata korttiin (tähän korttiin palaan tammikuun lopulla, nyt se on vielä yllätys/ salaisuus). Sitten ähkin hikisenä takaisin kotiin, välillä pyörää piti taluttaa, välillä piti potkia lunta pois rapakaaren alta.

No niin. Arvaukseni osui kuin osuikin oikeaan. Kääröstä paljastui tämä öljyvärimaalaus, jonka olen nuorena maalannut. Tarkasti katsoen signeerauksen vieressä voi nähdä vuosiluvun -85. Kotopuolessa kyröntien varressa on tämä paikka, jossa tieltä poikkeaa polku metsään. Se on aina ollut eräs mieluisimmista ja mielestäni kauneimmista ja kiehtovimmista lapsuusmaisemista. Yritin siis tallettaa sen kankaalle ja annoin lahjaksi. Nyt se palautui takaisin. Varsin voimakkaasti tupakalta haisevana. Eikä mitenkään taiteellisena vieläkään. Kiikutin sen vintille.