maanantai 19. syyskuuta 2011

Keräilyhaaste

No jos ny vihiroonki ottaas asiaksensa vastata Mansikin haasteesehen, joka velevoottaa mut palijastamahan, mitä mä keräälen. Moon tainnu vissihin johonaki välis antaa ilimi, jotta kaikenmoosta tuloo koholittua markiillensa. Täski yhtenä päivänä taas yks tuttu rouva kysyy, jotta mihinä mä kaikkia pystyn säilyttämähän. No, täs ensimmääses kuvas on yks mun lymypaikkani, olohuonehen kirijahyllyn alahakaappi.

Mullon portahien alla yhyres kaupan panaanilaatikos toinen jemma (ja sitte kirjahyllys on kaksi vetolaatikkoa kans täynnä mun kolehiani), mutten mä ny viittiny kumpaakaa lymyä pärvöttää näytille. Yritän ulukoa muistella mitä niistä löytyys (ja kuvastaki voi päätellä ainaki että): tyhyjiksi puhallettuja kananmunankuoria, lahjapakettien naruja, höyheniä (otettu taltehen vanahoosta virpomavitoosta), pähkinänkuoria, pullonkorkkeja (niitä oikeeta korkki-korkkeja, kruunukorkkeja mullon vasta muutama), rautalankaa (otettu taltehen kierrevihkoosta ja vanahoosta kranssiista), cocktail-tikkuja, niitä jäätelötikkuja, mitä Mansikkikin koholii (niitä menöö puutarhas kylyvömerkkiinä), värikkähiä paffinpaloja ja kuvia leheristä (korttien tekohon)... Viäkö jatkan? Olis vissihin helepompi lukia, jos olsin pistäny ranskalaasin viivoon.

No, lyhyesti sanottuna, kyllä mä kattelen käsisnäni joka ainuaa tilpehööriä ja mietin, voisko tämän jotenki uusiokäyttää. Etenki jos on sellaasta roinaa, jota ei voi kierrättää.

Mutta mennähän etehenpäin. Tästä kuvasta melekeen pystyy lukemahan, mitä muuta mä koholin.
Lehtileikkehiä. Mulloli ennestänsä jo yhyres kansios niitä, ja kesän lopus siirsin yhyrestä kapsäkistä sinne kertynehet kansioohin. (Sain samalla salakun työlaukukseni.) Olis ollu hauskemman näkööstä, jos olsin viittiny kurkoottaa jonku kansion alaha ja aukaasta sen kuvaa varte. Kotiseurun leherestä kerään kuvia ja juttuja tutuusta, samoon täälä uures asuinpaikas. Vieres näkyy viä kansio, jotta "askartelu", siinä on koulus käytettyjä ireoota kaavoonensa. Sitte on eriksensä viä jouluaskartelukansio...

Ja sitte viä yksi keräilykohoret (johona sentäs on jotaki järkiäki ainaki mun mielestä): siemenet.

Loppukesällä ja syksyn mittahan kuljeskelen kukkapenkiillä kattomas, mikon jo tuleentunu. Koholin kirjekuorihin (käytettyyhin tietysti) kunkin lajinsa mukaan. Nimi ja vuosiluku päälle. Nuo komiat ruusupavunsiemenet klasipurkis sain Liisa-täriltä, Millaniltahan mä sainki härkäpapuja viimeksi käyresnäni. Ei taharo mahtua kaikki mosselot vanahahan jäätelörasiahan, mutten mä viitti uutta paikkaa niille keksiä, kun sitte mä en enää löytääsi lymyäni.



No nyt on enää jälijellä haastehen etehenpäin laitto. Neljälle pitääs. Moon niin huonosti seurannu, kekkä on jo tähän haastehen saanu. Sem mä tierän, jotta Anneli on pyytäny, jottei hälle laitettaas mitä haastehia, joten son pois suljettu. Senkin mä tierän, jotta Vilukissi on koholija pahinta laatua, jotta sinne suuntahan vois kyllä haastehen nakata, Mä kyllä epäälen, jotta Vilukissi on jo haastettu...? Mutta sitte viä Millanille nakkaan sillä kurin, jotta saat itte valita, mikä blogi sen ottaa vastaan, Talviunilla, Kanttorilan puutarha, Suklaamuru & co vai Toivon koti.

Voisko ajatella, jotta tuos olis jo vähintään se nelijä? Jos ei passaa, niin ottakohon kernaasti satunnaanen ohikulukija kans haastehen joukkohonsa. Mulla niin riaa tuon hiiren ja sanojen maalaamisen kans, jotta silläkää en tärkiää enempää yritä tähän saara maharutettua mukavia blogeja.

6 kommenttia:

  1. Voi, voi, kun oli tutunoloisia keräälykohtehia. Se on vissihin meirän ammattitauti :) Aina miettii, että mitähän tuastakin vois teherä tai kuinka hyäryntää.

    VastaaPoista
  2. Joo, ammattitauriksi mäki sitä luulen. Mullon kyllä sellaaset keenikki, jotta son sukuvikaki, nuukuus nimittäin.
    Äitee pakkaa mulle sanua, jotta soot viä nuukeet kun Lempi-mamma...
    Mullei työsnäni enää oo eres käyttyä nuolle, kun en opeta pikkumukuloolle käsityö-askartelua, silti vain koholin aina vaan... Jos vaikka joskus tarttoo.

    VastaaPoista
  3. Otin haastehen vastaan, otin jo Helenanki plokista mutta tuloopa sitten vastattua. tuun uurestaan lukemahan tän juttus, ny on pakko mennä kattomahan saako naamasta työkelepoosta. (kuka nauro,? saa siitä! saa siitä!! ??)

    VastaaPoista
  4. Kiitos haasteesta.En jaksanu siivota kirjahyllyä. Nappasin vaan kuvan.Heitän haasteen etiäppäin tänään.

    VastaaPoista
  5. Älä ny mitää, Millan! Muhun meni kuva aivan täyrestä, jottoot hyllyt järjestäny ja kluutunnu.

    Mua jäi mietityttämähän, mitä naamalle pitääs teherä, jotta sais siitä työkelepoosen. Koitin muistella, onko Vilukissille tullu musteloomia jota pitääs peitellä tai muuta häihäräppiä. Onneksi mun ei tartte teherä työtä naamallani.

    VastaaPoista
  6. Kappas, kun oli mukava lukea oma kommenttini ja todeta, että noin asiat muuttuu: nyt mä sitten jälleen opetan pikkulapsia ja heille myös käsityöaskartelua. Taas tuli todistettua vanha viisaus "aika tavaran kaupittee".

    VastaaPoista