Ny on riannu. Pyykkikone on oikutellut jo pari kuukautta. Linkous ei kaikin aijoon toimi. Onneksi sentään lyhyt linkous on pelannut, mutta jossain vaiheessa kesän mittaan täytyisi kysellä kodinkonehuollosta apua.
Myös uusi sähkövatkaimeni on osoittautunut oikukkaaksi. Opiskeluaikana ostamani halpa ja merkiltään tuntematon vatkain palveli moitteetta neljännesvuosisadan, mutta nyt tämä uusi saksalainen merkkituote on präkännyt alusta asti. Kesken vatkauksen sen vatkaimet vääntyvät vinoon, koneen ääni muuttuu hurjaksi, eikä vatkaimia meinaa edes saada enää irti suoristamista varten. Mies väittää, että minä olen liian kovakourainen. Ja aluksi itsekin epäilin itseäni, että olin laittanut epähuomiossa vatkaimet alun alkaen vinoon. Mutta vaikka sitten melkein vatupassilla tarkastin ja alkuun vatkaus sujuikin, niin yhtäkkiä kone taas alkoi ärjyä.
Sauvasekoittajan palaminen saattoi kuitenkin aiheutua ronskiudestani. Tosin se on ennenkin pystynyt murskaamaan suomuuraimia kivineen, mutta tällä kertaa ne taisivat olla vielä hivenen hyhmäisiä yövyttyään jääkaapissa sulamassa. Niinpä juhlapäivän aamuna täytekakkujen täyttö keskeytyi kiinnileikkautuneeseen sauvasekoittimeen. Kakun täytin sitten kokonaisella hillalla, mutta onneton sauva, sekin käytännössä uusi, odottaa makkarin pöydällä, että mies tekee sille jotain. Avaa ja koettaa korjata.
Hän kyllä korjasi tehosekoittajankin, tosin siinä ei ole enää turvakytkintä. Ei sovi antaa kenenkään asiasta tietämättömän mennä koskemaan siihen.
Elämää helpottavat laitteet tekevät sen joskus hankalaksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti