Paraatipelastus

Tänään käärimme isäinpäivälahjaksi tehdyt muistilapputelinekirahvit itsepainettuihin käärepapereihin. Kun jäin välitunnilla jatkamaan hommaa, niin huomasinkin erään oppilaan kirhavin suun liimautuneen umpeen. Pyykkipoikaa ei saanut auki, että kirahvin suuhun olisi voinut saada muistilapun. Kun sitä yritin väkisin avata, koko pyykkipoikapää lähti irti kaulasta. Hain tilalle uuden pyykkipojan, löysin sopivanmittaisen piipunpuhdistajanpätkän ja vaihdoin sen päihin helmet pojan entisestä kirahvinpäästä, samoin silmät irrotin ja liimasin uuteen päähän. Onneksi uusi pää ehti kuivua kiinni kaulaan välitunnin aikana...

Kaikkien lahjat ehdittiin kuin ehdittiinkin paketoida, myös kortit saatiin kirjoitettua. Yksi tyttö oli poissa koulusta, onneksi ennätin saada hänen pakettinsa isonsiskon mukaan.

Tänään en sitten jäänytkään koululle venymään, kun kimppakyytikaveriani ei tarvinnut jäädä odottelemaan. Tulin kotiin jo ennen kahta, tyhjään kotiin. Missä mies menee?