Millan ei juuri kykene netissä surffailemaan, mutta jos sattuu pistäytymään tässä, niin saattaa tunnistaa kaulahuivin langat. Ne olivat niiden lankojen mukana, joita sain häneltä taannoin jätesäkillisen. Niistäkin hän joutui luopumaan - ja mistä kaikesta sen koommin.
Nämäkin pörrölangat päätyvät lähetysmyyntiin, vaikka tytär hivenen huivia mielittelikin, ruskea on nykyisin hänen suosikkivärinsä. Mutta hän totesi, että vaatetta hänellä on jo liikaakin.
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Fiksu tyttö ja ahkera äiti. Minua ilahduttaa kovasti, ettei niitä lankoja tarvinnut viedä kaatopaikalle, vaan pääsivät hyvään käyttöön. Tuolla ulkorakennuksessa odottelee, kaiken muun roinan seassa lisää, jos meinaan..hmmm..pääset joskus kollaamaan siellä ihan vaikka itseksesi ja omalla luvalla ;)
VastaaPoistaMe olemme tänään menossa katsomaan maailman ruminta taloa keskellä korpea (näin jo kuvia). Olisihan se tietysti vaihtelua tähän, joka meidän silmäämme miellyttää rähjäisyydestään huolimatta.
Vai että ruminta... minä kun luulin meidän käyneen sitä katsomassa Heilalansaaressa... "Soli niin ruma, jottoli melekeen jo komia."
VastaaPoista