tiistai 31. joulukuuta 2013

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä - lainattuakin

Keitin borssin. Ja huomasin vanhoista postauksista, että myös pari vuotta sitten uuden vuoden aattona meillä syötiin borssia. Mua ei haittaisi, vaikka siitä tulisi meidän huushollissa uuden vuoden ruokaperinne. Eikä ketään muutakaan meidän väessä.
Saimme sukulointi- ja mökkireissut tehtyä vielä tämän vuoden puolella, mutta lujille otti. Eilen Etelä-Pohjanmaalta pohjoista kohti ajellessa meitä molempia nukutti armottomasti. Minä toki nukuinkin, mutta kuskilla oli rankempaa yrittää pysyä hereillä kofeiinin ja purukumin avulla. Välillä koetti läiskiä itseään poskille.
 En ole jaksanut enkä joutanut joulun aikana laitella kuvia, nyt muutama kännykuva. Jos vaikka sitä sinistä ensin. Liinan painoin vuosia sitten aatonaattoyönä, kullattu tarjotin on häälahjamme, jota käytän kerran vuodessa joulukoristeena.


Testasin kananmunankuoriin tekemiäni kelluvia kynttilöitä. Idea lainattu taannoin myyjäisistä. Ennen joulua en viitsinyt julkaista kuvaa kynttilöistä, halusin pitää salassa, mitä olin värkännyt, kun aioin antaa lahjoiksi.


Tuo "jotain uutta, jotain vanhaa" sopisi esim. näihin kynttilöihin, vanhoista kynttilöistä ja niiden sydämistä uusia.
Tänä jouluna samat seimet kuin viime vuonna, mutta jonkin verran paikkoja muuttelin. Uutena juttuna yhteen seimiasetelmaan löytyi luonteva paikka norsulle, jonka esikoispoikamme on joskus tehnyt.


Ja vielä yksi kuva. Keksin uuden joulukoristeen taikka asetelman. Se on hyvin raamatullinen, suorastaan apokalyptinen: "Silloin susi asuu karitsan kanssa... ja pieni poikanen niitä paimentaa" Jes. 11:6 (Tosin asetelmasta puuttuu nyt vielä se pieni poikanen... kävisikö tonttu?)


Noo, kettuhan tuo äidin ompelema pehmolelu varsinaisesti on. Mutta mielestäni keksin hyvän paikan sille ja pässeille - jotka pääsivät levähtämään jouduttuaan aika rankkaan kohteluun kuusijuhlaohjelmassamme. Paimen ja paimenenpoika retuuttivat, heittelivät ja pyörittivät niitä milloin sarvista, milloin sorkista tai hännästä. Niin harjoituksissa kuin lopulta hiukkasen esityksessäkin. Ja kerta kiellon päälle, varmemmaksi vakuudeksi kuva heiluvasta pässistä.

Hei sun heiluvilles ja hyvää uutta vuotta

2 kommenttia:

  1. Kovasti olet askarrellut. Kiva idea nuo kelluvat kynttilät!
    Onko teillä ollut jo pitkään muovikuusi? Meillä on tähän mennessä ollut aina aito metsän puu.

    VastaaPoista
  2. En muista tarkasti, mutta ainakin vuodesta 2007 (tarkastin tietokoneella olevista valokuvista). Minäkin tykkäisin aidon kuusen tuoksusta ja elävyydestä, mutta muutamia jouluja aivasteltuani suovuin luopumaan siitä.

    VastaaPoista