Luin jostain, että jos on usvaa uunna vuonna, niin on hallaa heinäkuussa. Sen suhteen ei nyt hyvältä näytä. Lunta alkoi sataa pian kotiin maanantaina palattuamme, mutta sellaista sohjoahan tuo on. Onneksi ei tarvitse lähteä minnekään. Kirkkoon oli kyllä meininki, mutta myöhästyimme lähdössä. Pyjamat päällä vielä varttia vaille kymmenen. Ja olisimme voineet mennä kahdelta katsomaan Hobittia, mutta mies tahtoo seurata jotain kisoja. Lauantainakin vielä on näytös, joten silloin sitten.
Tämän päivän hommana voisi olla uuden sienäkalenterin päivitys. Siirrän joka vuosi edellisestä seinäkalenterista syntymäpäiväsankareiden nimet uuteen, ja täyttyvät vuodet myös. Meillä on käytössä sama OLL:n seinäkalenteri, jonka tilaan aina myös lahjaksi kaikille sisaruksillemme ja muutamalle muulle. Taannoisena vuonna annoin nekin esitäytettynä... olin merkannut miehen 50-vuotispäivän siihen valmiiksi... Omani jätin nyt kyllä merkitsemättä.
Eilispäivän homma oli purkutyötä. Nimittäin. Vieraillessamme sukuloimassa sunnuntaina sain yllätyslahjana velipojalta auton helmi-istuinsuojan. Sellaiset olivat suosiossa ja käytössä joskus 70- tai 80-luvulla. Siskoni sai jo aikaisemmin tuollaisen maton ja mun pisti kateeksi. Arvelin, että ne ovat nyttemmin käyneet jo harvinaisiksi. En tiedä, mistä veli oli saanut sellaisen käsiinsä ja mistä hän tiesi minun tuollaista haikailleeni. Otinpa sitten matosta kuvan purkutyön alkuvaiheessa. Nyt koko matto on jo helminä ja siimanpätkinä. Ja helmet vilisivät silmissä eilen illalla...
Loppujen lopuksi nuo vaaleat helmet eivät mahtuneet kolmeenkaan purkkiin, joten kaadoinkin sitten ne paperikassiin. Tummanruskeat mahtuivat juuri tuohon valkoreunaiseen tupperiin, johon olin ensin alkanut kerätä vaaleita.
Miksi sitten purkaa hyvä matto? Värkeiksi, värkeiksi. Vanhempi siskoni oli käyttänyt vaaleita helmiä mm. enkelinpäinä. Pikkusisko taas oli vienyt mattohelmiä oppilaille askarteluvärkeiksi. Itse haaveilen saavani viimein lopuillekin huovutushelmille sopivia kavereita, kun vain löytyy oikeansorttisia maaleja, joilla puuhelmiä sävyttää huovutettuihin sointuviksi. Mutta miten kierrätän kaikki ne paksut miltei parimetriset siimat? Niin kuin ennenkin: periaatteella "aika tavaran kaupittoo".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti