Jotain käsitöitä sentään sain tehtyä, mm. lähetysmyyjäisiin, mutta kertaakaan en muistanut ottaa kuvia. Viime viikolla sitten pitkästä aikaa piti saada tehtyä synttärikortti rakkaan ystävän 50-vuotispäiväksi. Olin sitä varten raijannut kaupunkikodista erinäisiä matsku- ja värkkilaatikoita. Samaten muistin siepata käärepaperia pakettia varten. Idea kortista kehkeytyi katselemalla erivärisiä korttipohjiani ja niihin sointuvia väripapereita, jotka olin löytänyt toimintakertomuksen otsikkosivuista. Kuviolävistäjää toivoin myös voivani käyttää. Sitten hokasin, että ylijääneestä käärepaperista voisin saada leikkaamalla nätin kuvion korttiin. Leikkasin ja sovittelin, ja siinä se oli. Kansi oli vähän pienempi tekstiosaa, joten tummempi punainen näkyi reunoilta.
Synttäreillä oli mukavaa, kuten aina ystävän seurassa.
Kaunis kortti! Kyllä se on ilo saada itse tehty kortti, silloin tietää, että kortinsaajaa on tosissaan mietitty!
VastaaPoistaKiitos, Vilukissi! kyllä kortin kirjoittamisessa olikin miettiminen... Miten sitä ei meinaa löytää sanoja? Kenties sitä vaikeampaa, mitä tärkeämmästä ja läheisemmästä on kyse.
VastaaPoista