lauantai 25. kesäkuuta 2011

Juhannussaldo

Kesälomareissulta kotiuduttiin jo viikko sitten, ja heti (kun univelat oli nukuttu) alkoi - meinasin sanoa juhannussiivot, mutta eihän se ole totta - siis JATKUI ompelukset, virkkaukset ja muu myyntiartikkeleiden värkkäily. SLEY:n Evankeliumijuhlat ovat tuota pikaa ja maanantaina on käsitöiden hinnoittelutalkoot. Sinne olen koettanut saada valmiiksi, mitä olin meinannutkin. Siskon saumurilla ompelin kestopuhdistuslappuja kovalla kiiruhulla ennen kuin kävin palauttamassa koekäytössä olleen polkimen Isokäännän ompelukoneliikkeeseen (on muuten paikkakunnan parhaita putiikkeja, mitä tulee asiantuntevuuteen ja palvelualttiuteen).
Kun poljin oli palautettu, jatkoin ompeluksia omalla koneellani, korupussukoita. Sitten aplikoin purjeveneitä, joiden värkkejä mulle oli jäänyt vuodelta 2005, jolloin Oulun hiippakunnan lähetysjuhlat pidettiin Raahessa (ja jolloin teimme myyntiin mm. applikoituja tyynyliinoja). Meinasin ensin nuukaalla ja ommella applikaatiot vanhoihin valkoisiin tyynyliinoihin, joihin olin ajatellut alunperin painaa jotain. Mutta ommeltuani yhden totesin, ettei kannata isoa työmäärää pilata nuukailemalla. Vaatehuoneen hyllystä löytyi vaaleansinisiä lakanoita, jotka olivat vielä pakkauksissaan ja joista yhden sitten leikkasin tyynyliinavärkeiksi. Kuvassa takimmaisena kalakastaa se vanha valkoinen, jonka vien kuitenkin tyrkylle tapulikahvioon. Riittävän edullinen hinta, niin eiköhän sille tarvitsija löydy.

Sen jälkeen siivosinkin ompelukoneen pois ruokapöydältä hetkeksi ja koetin muutakin ruveta siivoilemaan, vessat ja kylppärin ensimmäiseksi. Tänä vuonna tein sitten kerrankin juhannussiivouksia, lopulta. Motiivina ne edellämainitut juhlat, kun meille on tulossa yövieraita. Siivousurakka jatkuu toki vielä ensi viikollakin.

Toki aina välillä istutaan television ääressä levähtämässä ja silloin voi virkata isoäidinneliöitä tai kutoa. Nyt on sukat tulossa, kuvassa viimeinen tyynyni juhlien lähetyspöytään.


Normaalisti olemme käyneet mummolassa Lapissa juhannuksena. Se on ollut melkein traditio. Mutta tänä vuonna viime tingassa päätettiinkin jäädä kotiin. Syötiin uusia perunoita ja täytekakkua, siinä sitä juhlaa. Siivoilut jatkuivat minulla aattona sitten iltamyöhäiselle, kun ei tarvinnut mihinkään kiirehtiä. Tosin mies yritti houkutella minua tandemilla 20 km:n päähän juhannusseuroihin, mutta ehdotus ei ottanut tuulta. Oli joulu- ym. käärepapereiden lajittelu pahasti vaiheessa...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti