Toissayönä olin vierailevinani Armin luona - joka unessani emännöi lapsuudenkotiamme. Olin tullut jouluvierailulle. Kehuin siskolle, että menee nyt ihailemaan suklaanruskeaa seinää salikamariin. Vaan sisko kurkisti ja väitti, että vaaleahan se on. Ja niinpä olivat tosiaan ehtineet jo vaihtaa sisustustyyliä. Ruskea seinä oli peitetty vanhalla kunnon tapetilla (mikä miellyttikin enemmän minun silmääni). Tapetissa oli klassinen vanhahtava kuvio, vaalealla pohjalla ohuita vihreitä vapaalla kädellä vedetyn näköisiä pystyviivoja parin kolmen sentin välein, siellä täällä viivan päällä koristeltuja suunnikkaita, joita erheellisesti (=epämatemaattisesti) kutsutaan vinoneliöiksi.
Mutta sitten siihen varsinaiseen joulusisustukseen, tai oikeastaan koristeluun. Armi oli ripustellut erilaisia vihreän- ja kullansävyisiä sifonkihuiveja kattoon nurkasta roikkumaan sellaiseen suorakaiteenmuotoiseen mobileen. Se näytti tosi viehättävältä. Tosin vasta herättyäni hokasin, että sen alapuolella olevassa ruokapöydässä ei sitten kannata kynttilöitä poltella.
Jos unissaan voi saada sisustusvihjeitä, niin voisikohan yöllä nukkuessaan saada valmiiksi keskeneräisen uskonnonkokeenkin? Ajattelin yrittää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti