Lakki, ruusut ja puupino

Muistaakseni olen jo aikaisemmin julkaissut ylioppilaskuvan vanhimmasta veljestämme, yhdessä varsan kanssa. Nyt on vuorossa nuorin veljemme, pojista nuorin, tyttäristä vanhin, kuten hän itsensä ja sijaintinsa sisarussarjassa toisinaan on esitellyt.
Ei tainnut käydä kukaan meidän neljästä kirjoittaneesta sisaruksestamme ammattilaisen ottamassa ylioppilaskuvassa, puhumattakaan ammattiin valmistuneistamme. Eikä myöskään rippikuvia taida olla muuta kuin omilla ja sukulaisten kameroilla napsittuja.
Velipoika rustattiin poseeraamaan puupinon eteen syystä, että hän oli sen kutakuinkin yksin pykännyt. Mutta aivan yhtä hyvin kuva olisi voitu ottaa tunkiota vasten, sekin oli veljemme rakentama. (Hän sai muistaakseni peräti kaksi markkaa joka päivä navetan lannan luomisesta. Ja osti niillä rahoilla itselleen vaihdepyörän.) Mutta kyllä klapiplassi on valokuvauksellisempi kuin sontatunkio, olkoonkin, että sekin oli komea, symmetrinen ja tasainen...