lauantai 15. kesäkuuta 2013

Norjan reissu 2013 matkapäiväkirja osa 1/?

Ollahan lonsittu kotona jo kaks päivää, enkä oo saanu äntihin kirioottaa... Mutta jos ny kumminki jotaki, ihimisten koriasti eikä joukaa murtehella.

Reissun aikana otimme kuvia enimmäkseen ihmisistä, mutta koska emme kyselleet lupia niiden julkaisemiseen netissä, niin tyydyn käyttämään päiväkirjan kuvituksena kutakuinkin vain flora-otoksia.
Menomatka sujui tuttuun tapaan, ensin yöksi anoppilaan melko likelle valtakunnan rajaa, sitten Tornion postin, kaupan ja pankin kautta Ruotsin puolelle ja nelostietä etelään päin Härnösandiin saakka, toki Jävren ICA:sta poikkesimme ostamaan wienerpecan-nisut. Samoin ison sillan edellä pieni tauko. Vaikka oli Ruotsin kansallispäivä, kaupat olivat silti auki, mikä sopi meille oikein hyvin. Yöpaikan isäntä Thorbjörn jututti meitä taas pitkään.
Perjantain mittaan edelleen tutut pysähdyspaikat, tosin Antjärnin ICA on nykyisin "stängt", onneksi kuitenkin sen vieressä oleva siisti vessapaikka on edelleen matkustavaisten käytössä. Vessan eteisen ikkunalta nappasin mukaani kaksi pientä tyhjää paperista lahjakassia. Kuka lie oli ne siihen hyljännyt.
Jossain mäen päällä näköalapaikalla pidimme lyhyen jaloittelutauon. Siellä otin kuvan keltaisesta oletettavasti herneen,virnan tai nätkelmän sukuisesta kasvista?



Mies ei raaskinut tankata Svegissä, joten liki Norjan rajaa alkoi noin 60 km:n jännääminen, piisaako polttoaine. Poikkesimme Elverumissa ensimmäiselle Statoilille. Niissä on myös aina hyvät ja siistit vessat.
Sen verran vielä oli pokkeusta menomatkassa, että jouduimme jännäämään, löydämmekö helpostikin perille. Viime kesän jälkeen ystäväperheemme on muuttanut uuteen osoitteeseen. Ja kas, sitäkään ei päivittämätön paikantimemme tunnistanut. Olin kuitenkin saanut ystävältä hyvät ohjeet, ja kun naapuritalot oli selkeästi numeroitu, niin oikea talo löytyi niiden välistä. Tosin hienoinen epäilys kalvoi, kun kukaan ei reagoinut ovikellon soittoon. Olin juuri aikeissa soittaa ystävälleni, kun he ajoivat pihaan miehensä ja poikansa kanssa. Sisällä ollut nuorimmainen nukkui sohvalla niin sikeästi, ettei kuullut ovikellon ääntä. Ystäväperhe esitteli meille uutta kotiaan ja sitten ruvettiin tekemään salaattia ja grillaamaan terassilla. Maissia ja muuta laijja. Ennen nukkumaanmenoa tyhjäsin matkatavaroita sen verran, että löysin Suomen ystävien lähettämät tuliaiset emännällemme: hatun ja laukun.

Tässä tuli selostusta matkaosuudesta keskiviikosta perjantaihin.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti