Sitä kun aamulla kiiruhus ja pimiäs pukoo, niin voi käyrä häjystikki. No ei ny sen kummempaa, kun eileen havaattin vasta töis hyysis käyresnäni, jottolin menny aluushousuuhini pultusta sisään. Mikkälie tai-malliset, niis on kumminki sevverran reirut pultut, jottei ollu pukies kinnannu. Töis oli kumminki mukava päivä, mukuloolla hiihtokilipaalut ja siihen päälle myyjääset. Pehemiä lasku lomalle. Kotona jatkoon sitte rettujen kans tanimista. Kamarihin oli kertyny toolin karmille korkia kuupano muutinkamppehia. Kun ei joka aamu voi pukia samoja, joskus tarttoo lämpöösempää, joskus pyöräälyhyn passaavaa. Koitin pemmastaa kasaa pienemmäksi, likaasia pyykkihin ja kerran pirettyjä päällysvaattehia takaasi kaappiihin.
Otin mä koululta följyhyni muka jotaki askarestaki. Jos olis välijännestä kansiootten plaraamisehen ja lappojen lajitteluhun. Oon kyllä vähä meinannu, jotta lomalla jättääsin näitä nettiaskarehia syrijähän. Jotta sais jotaki kovettua äntihin huushollis.
Tänään leivoon nisua. Mutta ny sitte koitti päälle hiipiä joku kumma aharistus. Semmoonen, joka tuloo, kun ei osaa päättää, mihin seuraavaksi tryykääs. Loma-aharistus. Mies koitti saara mua kauppahanki, olisko se tohoriksi tarvinnu, mutten kumminkaa lähteny, sanoon, jottei mua yhtää sinne viemistä. Olsin kuulemma ollu liikunnan tarpehes. Tulin sitte tähän, tukiin puoni lavittalle ja rupesin kaluumia liikuttelemahan.
Mutta toresta meinaan ny yrittää pysyä erempänä tästä vehkehestä. Mieluummin joutesnani otan Pratchettin käteheni. Laihnasin kolome, Vartiosto-sarijaa. (Kansiot taitaa jäärä uuruomenehen.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti