Eebenpuuta

Menimme perinteiseen tapaamme seurakuntamme diakonia- ja lähetysmyyjäisiin (oikeastaan tänä vuonna ehätimme käydä kaikissa kolmessa myyjäisissä, joka kirkon juurella) Seijan ja Lucianpäivänä. Siellä huomasin ensimmäisenä kauniille afrikkalaiskankaalle asetellut mustat puuveistokset. Kiusoittelin vieressä häärinyttä lähetyssihteeriä, että Henkka on näköjään ehtinyt vähän veistellä. Kyse oli Makonde-heimon perinteisestä käsityötaidosta, eebenpuisia hahmoja, joista koetimme etsiä mm. shakkipelinappuloita. Tosin siitä luovuimme alkuunsa, koska olisi pitänyt löytää sitten vielä norsunluisia veistoksiakin, mutta se olisi ollut epäeettistä ja lainvastaista.
Siinä kun ihastelimme ja hypistelimme taidokkaita töitä, vierestä käveli eräs seurakuntalainen, joka möläytti: "Mitä mörköjä nuo ovat?" Vähän myöhemmin samainen nainen kuului supattavan toisen naisen kanssa jotain, jonka tulkitsin tuomitsevan mokomat taikakaulut miksi lie pakanallisiksi poppakonsteiksi.
Minä sen sijaan löysin aarteiden joukosta jälleen uuden jouluseimen kotiimme:

Kunhan vielä nuo hahmot ehdin asetella jollekin liinalle, mieluiten punaiselle, niin pääsevät vielä paremmin oikeuksiinsa. Kun olin itse valinnut Marian, Joosefin ja lampaan, pyysin miestä valitsemaan erikokoisista veneistä mieluisimman. Lähetyssihteeri oli ilahtunut ja kiitollinen tekemästämme satsauksesta, mutta kyllä olimme itse vielä iloisempia.