Mikä otus kattilassa kiehuu? Onko se joulun lipeäkala vai hauen pyrstö?
Ehkei tunnistaminen ole niinkään hankalaa kuin kysymys MIKSI? Se selviää tuohippuolin.
Livekalasta puheen ollen, se oli perinteinen Tapaninpäivän jouluherkku lapsuudenkodissamme. Erityisesti se maistui minulle ja isälle, maitosoosin ja maustepippurirouheen kanssa. Joskus viime vuosina olen kokeillut kaupan tyhjiöpakattuja lipeäkaloja, mutta ne ovat surkeita yritelmiä verrattuna äidin liottamaan. Vaikkakin liotuksen ajan porstuassa haisi aivan kauhealta, niin kuin joku olisi käynyt siellä rönäyttämässä kunnon tuprahduksen. Kotipuolessa on maankuulu kauppa, jossa niin ikään liotetaan itse ja josta lipeäkalaa haetaan kauaskin. Minä kokeilin myös, mutta vaikka se oli parempaa kuin marketin tarjoomukset, niin ei se silti ollut yhtä hyvää kuin äidin laittama. Tosin se voi johtua muustakin kuin liotuksesta. Ja voi hirmu niitä ryökiä.
tiistai 25. joulukuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti