Eilen töistä palatessa plarasin autoradion kanavia, koska mies oli autonmyyntiaikeissa tyhjännyt autosta kaikki cd:t ja koska Radio Deistä alkoi jokamaanantainen "Irja ja Inkeri", ja sitä mä en jaksa kuunnella. Musiikkia haeskelin, mutta pysähdyin sitten kuuntelemaan Iskelmä-kanavaa, jossa tutulta kuulostava miesääni kertoi autokoulustaan. Ääniarvaukseni osui oikeaan, Remu se oli. Hyvä heittämään tarinaa. Tällä viikolla hän on kuulemma äänessä joka päivä kyseisellä kanavalla. Juontaja taikka kuuluttaja luetteli vielä, mistä aiheista Remu turisee muina päivinä: ensimmäisestä oikeasta työstä (?), perheestä ja siitä mitä äiti on opettanut. Mutta ehdin sitten unohtaa, mikä se yksi aihe olisi ollut. Auton ratissa kun en voinut kirjoittaa muistiin. Rupesin kuitenkin fundeeraamaan, että tuosta olisi voinut saada vaikka meemin. Jos osaisi niitä nappeja rustata. Ja jos nuo kysymykset/ teemat olisivat olleet omakeksimiä. Ja sitäkin aloin funtsia, mitä itse olisin kyseisistä aiheista kertonut Remun tilalla. Jotain tällaista, meemin tapaan, alkaen tuosta työkysymyksestä:
1) Maatalossa tehtiin pienestä asti kaikkia töitä, mihin kyettiin, mutta ensimmäisiä palkkatöitä oli isostyö riparilla, vaikka en koskaan joutanutkaan olemaan kuin kesän ekalla leirillä, kun loppukesä meni heinä- ym. kotihommissa. Mutta se varsinainen oikealta työltä tuntuva palkkatyö alkoi siten, että siskoni kummitäti, joka oli sipulinviljelijä, tuli kysymään meitä perkuuhommiin. Olimme sitten monena kesänä naapurikylän kolmospoikien kanssa valtavankokoisella sipulipellolla. En muista, aloitimmeko työpäivät kasilta vai ysiltä, mutta kaksi pidempää taukoa pidettiin; lakisääteinen ruokatauko ennen puoltapäivää ja sitten kahden maissa Anja lähti keittämään meille kaffit, haki yleensä siitä vierestä, veljensä kaupasta hyvät tuoreet nisut meille. Sillä jaksoi taas loppupäivän. Satoi tai paistoi. Sateella Anja toi meille kunnon sadetakit, sellaiset keltaiset vahvat, joita näkee kalastajilla. Sateisina kesinä sipulipenkkien väleihin keräämämme ruohotuppaat saattoivat juurtua uudelleen, mutta olivatpa kuitenkin poissa sipulien juurelta.
Jaa no... tästä tuli niin pitkästi, että taidan jatkaa toiste myöhemmin. Ties vaikka ehättäisin kuulla, mistä se Remu tarinoi keskiviikkona.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti