Facebookissa on tapahtuma, jonka nimi on Hug a Finn Day. Kyseinen päivä olisi 1.12. Mä olen ilmoittanut osallistuvani. Sain itse vähän ennakkoa tuosta tapahtumasta eilen, pariinkin otteeseen työpäivän mittaan. Yllättäen lehtori Musa kaappasi syleilyynsä ja sanoi: "Kiitos Aila, sä olet aivan ihana." Mä epäilin, että olisiko hän nyt erehtynyt halauksen kohteesta, kun en muistanut mitään niin kovin erinomaista tehneeni ainakaan hänelle. Mutta Juhani vakuutti, että kohde oli ihan oikea. Selityskin tuli. Hän oli siivonnut työsähköpostiaan. Kolmen vuoden takaa hän oli löytänyt minun viestini, jonka sisällön taidan muistaakin. Kiitosta ja kannustusta. Hän aikoi säästää sen viestin, pahan päivän varalle.
Illalla vanhempain illassa sitten istuin erään maahanmuuttajaperheen seurassa, pystyimme keskustelemaan englanniksi. Illan mittaan tulkkasin jonkin verran, vaikka tytärkin oli sitä varten paikalla, mutta välillä arvelin käsitteitä liian vaativiksi vajaan vuoden Suomessa olleelle, vaikka lahjakkaallekin tytölle. Onneksi osalla illan alustajista oli hyvät ja havainnolliset kuvadiat esityksen apuna!
Kun sitten ilta päättyi ja hyvästelimme, niin perheen äiti halasi kiitokseksi.
Hyvä saldo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti