Alakulo valtaa mielen heti, kun tulee hiljainen, tyhjä tai yksinäinen hetki. Itselle piristykseksi ja vaihtelun vuoksi nyt voisi olla aika laittaa näkyviin kuva noista ensimmäisistä huovutuslapasistani. Viime joulun myyjäisiinhän kokeilin jo huovutustossuja, silloinkin seurakunnan ostamista langoista. Pari viikkoa sitten kokoonnuimme käsityöpiirin kanssa Aulikin kotona huovutusneulemerkeissä. Maila ja Aulikki olivat hommanneet seurakunnan laskuun lankoja, aina pari kerää samaa lankaa. Lapasten ohjeen mukaan yhdestä kerästä piti tuleman aina yksi lapanen. Mutta niinhän siinä kävi, ettei valitsemani vihreä lanka riittänytkään ihan koko lapaseen. Viime torstaina sitten käsityöpiiristä palatessa poikkesimme Irjan luona kysymässä lisää lankaa. Vihreää ei ollut sillä hetkellä, mutta Irja antoi mustan keränlopun, hänen värisilmänsä mukaan se passaisi parhaiten vihreän lapasen peukkuun. Samana iltana tein vanttuut valmiiksi ja laitoin ne koneeseen huopumaan. Mutta mutta... ensimmäinen huovutusyritys meni mönkään. Mietin, johtuiko se siitä, että käytin pesupähkinöitä vai siitä, että koneessa oli liikaa muuta pyykkiä eivätkä lapaset päässeett kunnolla liikkumaan ja pyörimään. Latasin koneeseen uuden hantuukierän, mutta vain vajaan koneellisen, ja varalta laitoin vielä tavispesupulveria. Myöhemmin Aulikille episodin kerrottuani hän kyllä arveli, etteivät ne pesupähkinät voineet olla syy huopumattomuuteen, kun hän on huovuttanut ihan ilman pesuainettakin. No, pääasia, että toisella kertaa rasat olivat kutistuneet juuri niin kuin pitikin. Yön aikana ne kuivuivat niin, että koulusta palattuani saatoin alkaa koristella niitä. Irjan blogista löytyi hienoja kuvia, joista sain vähän vihjettä ja osviittaa. Mustaa lankaa jäi koristeluun ja lisäksi kaappien kätköistä löytyi erivärisiä huovutusvilloja, joista kelpuutin luonnonvalkean.
Vaikka olin ihan tyytyväinen tulokseen, niin eivät ne tainneet ainakaan vielä Saloisten myyjäisissä tehdä kauppaansa. Vaan huonosti meni kranssejakin, kynttilöitä ei ehkä senkään vertaa, vaikka nekin Aulikki oli niin viehättävästi koristellut jemmaamillani serveteillä. Varmasti olisi saanut monia tuotteita edullisemmin kuin adventtisunnuntain naisten messuilta, ja samalla olisi voinut tukea hyvää asiaa. Mutta ei kun ei. Mä nyt sitten skippaan Raahen joulumyyjäiset torstaina, kun lähden työvaliokunnan kokoukseen Haapavedelle. Toivottavasti silti riittää ostelijoita Raahen seurakuntakodille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti