Juuret

Selasin kuvia tietokoneelta. Törmäsin kansioon, johon kesällä tallensin äitini kansiossa olevista kuvista napattuja kuvia. Jonkun niistä olen jo aikaisemmin julkaissutkin, nyt halusin jakaa tämän talvisen kuvan lapsuudenkodistamme.
Tuvan oikealla puolella näkyy sauna, joka edelleen on käytössä erityisesti juhlatilanteissa ja kesäisin. Saunan porstuassa oli eräs parhaita leikkipaikkojamme, siellä leikittiin barbeilla. Tuvan vasemmalla puolella näkyy navetan päätyä ja tonkkateline. Navetan nurkan ja tuvan nurkan välistä pilkottaa toiskan ulkorati ja näkymä jokilaaksoon.
Remontin yhteydessä 80-luvun puolivälissä kaksi alakerran ikkunoista laitettiin umpeen. Remontissa vedettiin vihdoin vesijohto sisään ja laitettiin samalla sisävessa ja sauna suihkuineen. Taisipa käydä niinkin, että nuo loputkin kuusiruutuiset vaihtuivat samanmuotoisiin mutta vähempiruutuisiin (lue: helpommin pestäviin ja vähemmän vetoisiin) ikkunoihin.
Tuosta seinässä näkyvästä laatasta haluan vielä mainita. Se oli muinaisen vakuutusyhtiö Suomi-Salaman tunnus kertomassa, että tästä talosta löytyy yhtiön asiamies. Se ei siis tokikaan enää vuosiin ole ollut esillä, missä lienee nykyisin. Laatan alapuolella on lumimarjapensas, jonka juurella oli jokin iso laakea ruostunut levy, joka toimi yhtenä maalina neljässä maalissa, jota meidän nurmella pelattiin koko kylän lasten joukolla. Taisi siinä olla pelaajia joen toiselta puoleltakin. Pokien koulukavereita.