"Tulkaa sitten ensi viikolla kenkiänne hakemahan"

Syksy on jo pitkällä ja talvikin lähestyy. Syksyä ja talvea varten pitäisi olla jo jotain tukevampaa jalkinetta. Nyt kun pitkävartiset talvisaappaani ovat edelleen siskon vaivoina, kun kesällä unohdin ne tuoda pois, niin yritin haeskella nilkkureistani kelvollisia kirkko- ja työjalkineita. Ihanimmissa nilkkureissani oli sellainen vika, että korosta pilkotti naula esiin. Kuuluihan niistä hauska kopina, mutta pelkäsin naulan tekevän jälkiä lattioihin ja ovathan ne liukkaatkin, tuollaiset metalliset nystyrät kantojen alla. Niinpä otin maanantaina nilkkurit mukaani ja töiden jälkeen vein ne suutarille näytille. Lupasi laittaa ne huomiseksi. Vaan enpä muistanut huomisiin käydä hakemassa, kun ei ollut kulkua keskustaan, kun olimme eri kyyteillä kimppakyytikaverin kanssa. Eilen olimme taas samalla kyydillä ja olin muistanut aamulla ottaa niin lompsanikin (kun ensin sen löysin väärästä kassista) kuin toisetkin kunnostettavat nilkkurit. Kotimatkalla mies soitti, että minun pitäisikin mennä postiin hakemaan pojan paketteja, kuopus tulisi sinne pyörällä lappujensa kanssa. Paketit saatiin, mutta ne pitikin viedä kuopuksen tyttöystävän kämpille. Sieltä poika kantoi kyytiini tytön pyykkejä sekä pari mattoa. Vihdoin pääsin suutarille. Soitin miehelleni, tarvitsisiko kaupasta tuoda samalla jotain, kun haen kenkäni. Mies ei kuullut kysymystä, kun jäi ihmettelemään sitä, että olin vienyt kenkäni suutarin korjattavaksi... Miehen ihmettelystä huolimatta pidin oman pääni ja jätin korjattavaksi ne toisetkin nilkkurit, joista oli ommel ratkennut. Ylihuomiseksi luvattiin valmiiksi.
Kotona mies kyselemään, mitä maksoi korjaus. En sanonut 16,50€ vaan "mitä nyt muutaman euron, siinä kympin paikkeilla". Ei se sitten kuulemma ollut niin kallista, mutta olisi sillä kympillä saattanut miehen mukaan saada uudetkin kengät. Mutta kun selitin, että kunnostuttamalla kenkäni niiden käyttöikä jatkuu monta vuotta ja että sehän on ekologista, melkein kuin kierrätystä niin silloin mies alkoi suorastaan kehua ratkaisuani.
En silti taida kertoa, että korjautin toisetkin nilkkurit...