Johdatusta femman edestä

Menemme kimppakyytikollegan kanssa aamuisin koululle hyvissä ajoin. Niinpä tänä aamuna ehdin aloitella luokan siivousta raivaamalla tilaa piirtoheitinpöydälle piirtoheitintä varten. (Ja kollega ehti kahdeksaksi puhelimeen varaamaan hammaslääkäriaikaa.) Siinä siivotessani löysin avonaisen kirjekuoren, jonka päällä luki minun nimeni ja "5€, siemenet". Ja kuoressa oli viitonen. Käsialan kuoren päällä tunnistin, joten haeskelin kirjoittajaa käsiini, josko hän muistaisi, mistä on kyse. Samalla huokasin helpotuksesta, että tuo rahakuori sattui löytymään. Siemen-Anne oli kuitenkin tänään koulutuksessa, mutta hänen työparinsa tiesi myös asiasta, onhan hänkin mukana luokkaretkirahankeräyksessä. Hän kehoitti minua pitämään viitosen ja maksamaan sen suoraan luokkaretkitilille. Siispä jätin kirjekuoren päiväkirjani väliin.
Kimppakollega kertoi välitunnilla, että hän oli saanut ajan jo samalle iltapäivälle ja murehti, miten pääsisin kotiin, kun hän joutuu lähtemään jo aikaisemmin. Kysyin toiselta raahelaisopelta, mutta hän oli menossa tänään eri suuntaan. Silloin muistin, että kulkevathan ne bussitkin, ja jos hyvin käy, mulla on bussirahaakin. No, lompsassa ei ollutkaan sitä seteliä, jonka siellä muistelin olevan, joitakin kolikoita kylläkin. Siinä vaiheessa olin entistä iloisempi, että olin siivouksen yhteydessä löytänyt femman, se riitti yhdessä kolikoitteni kanssa kotimatkaan.

Johdatustako? Sellaisena minä sen otan.

Mutta ottaakseni kantaa vielä joukkoliikenteeseen, niin olen ehdottomasti sitä mieltä, että sen pitäisi olla taloudellisesti kannattavaa verrattuna oman auton käyttöön myös täällä periferiassa. Ja että junalipun pitäisi olla lentolippua edullisempi.