lauantai 6. elokuuta 2011

Kesän uusi aluevaltaus

Kesälomasta on enää rippeet jäljellä. Tiistaina on jo ensimmäinen suunnittelupalaveri, perjantaina toinen koko päivän kestävä, ja sitten seuraavana maanantaina aloitetaan tositoimet. Voisi vilkaista vähän olkansa taakse menneeseen suveen. Se on ollut monin tavoin antoisa, niin kuin suvet pruukaavat olla. Kiitollinen olen myös tästä terveydestä, joka on sallinut puuhata yhtä ja toista. Toisinaan niistä puuhista on kyllä kipeytynyt selkä, toisinaan jalat tai pää, niin kuin tämänpäiväisestä kryhässä pusertelusta. Mutta joku toinen homma sitten on saattanut vaivan parantaa. Niin kuin hillanpoimintavaellus kuntoutti seuroissa ja autossa istumisesta kipeytyneen selkäni.
Ne Evankeliumijuhlat ovat värittäneet tätä kesää erityisesti käsitöiden suhteen. Ja kun Aulikki teki hurjan löydön kirpparilta (suunnaton määrä erivärisiä lankavyyhtejä 0,50€/vyyhti), niin niille koetettiin keksiä erilaisia käyttötapoja. Huiveiksi materiaali tuntui ainakin sopivan. Aulikki sai lainaan sellaisen kolmionmallisen huivinpunomiskehyksen, mutta sen saloihin en perehtynyt - vielä. Sen sijaan netti neuvoi minulle salomoninsolmun tekemisen ja näyttipä huivinmalliakin. Juhlille ehdin tehdä neonvärisiä keltavihreitä huiveja pari kipaletta ja yhden ruskeansävyisen. Sittemmin tein vielä tumman turkoosin, jonka vein tapulikahvioon myyntiin.
Tässä kuvassa on Jedidot-Liisan huivinteelmä. Hän pyysi minua tekemään, kun bongasi vyyhtien seasta lempivärinsä. Lupasi maksaa lähetykselle huivista. Siitä keksin, että voisin tehdä muillekin Jedidoille huiveja (minulla on ehdottaa parikin avustuskohdetta: Uusheräyksen lähetystyö tai Kuusamon Kasvisravintola). Ainakin Terttu myös ilmaisi jo väritoiveensa (oranssi) ja Annu on luumunpunaisen ystävä. Sen sain selville, kun valitsimme Sailan meille esiintymisasuiksi tekemistä erivärisistä pellavaponchoista itsellemme sopivan. Liisan huivi odottaa noutoa, Tertunkin huivi on jo melkein pituudessaan.
Tämä on lystiä ja helppoa niin autonkyydissä kuin television ääressäkin. Autoon mies ei anna ottaa neulepuikkoja, mutta yksi isohko virkkuukoukku passaa.

1 kommentti:

  1. Kaunis huivi! Kokeilin kerran itsekin tehdä kys.solmuilla huivin mutta et arvaa, miten rumaa jälkeä sian aikaiseksi, heh! Mulla on autossa aina kudin mukana, olen kyllä sanononut,e ttä riittää patologille mietittävää, jos kolarinuhri onkin kuollut sukkapuikon pistokseen.

    VastaaPoista