Puhelinsoitto

Meillä on edelleen käytössä - ei sentään ihan Aatamin mutta - Bellin tai Meuccin aikainen keksintö lankapuhelin. Eihän siihen juuri kukaan enää soita, kun isäkään ei ole nähnyt painella näppäimiä enää vuosiin. Yleensä vaihtoehtoja on kaksi, anoppi tai itsepintainen karjalaismummeli Seija. Toisinaan kumpikaan meistä ei viitsi mennä vastaamaan, ja mies päättää, että lienee aika soitella äidilleen, jotta selviää samalla, yrittikö hän kenties soitella... Puhelimessa oli kyllä sellainenkin toiminto, että soittajan numero näkyi, mutta rakkineeseen pitäisi ilmeisesti vaihtaa jokin paristo, jotta se taas alkaisi toimia. Ei tarvitsisi arvailla, vastataanko vai ei.
Tässä päivänä muutamana kuuntelin aikani puhelimen pirinää, ja lopulta mies meni vastaamaan. Nimen jälkeinen "hei" ei kuulostanut siltä, että Seija olisi toisessa päässä, saati anoppi. Mies oli pitkään hiljaa. Olisiko lehtienmyyjä, joka selostaa tarjouksiaan? Kun mies sitten vuorostaan alkoi puhua, minullekin valkeni, mistä oli kyse.
Taustaa: Itä-Afrikan hätä on ollut jo pitkään julkisuudessa, ja minäkin liityin Facebook- ryhmään, jossa lupauduttiin antamaan tukea Itä-Afrikan lapsille. Minä en kuitenkaan meillä ole yleensä se, joka huolehtii rahaliikenteestä. Mutta ei minun tarvinnutkaan, ei edes mainita liittymisestäni. Mies otti itse asian puheeksi, että pitäisikö meidänkin lahjoittaa rahaa. Hän toisti tuumailuaan viikkojen mittaan silloin tällöin, en kieltänyt, en käskenyt. Asia muhi hänen päässään vähitellen toteutumispisteeseen. Logiikka lienee ollut seuraavanlainen: "rahaa ei kannata makuuttaa pankkitileillä, vaan se kannattaa investoida johonkin hyödylliseen. Elämään kannattaa investoida." Viime viikolla mies sitten oli laskuja maksamassa ja kysyi samalla esikoiseltamme, millaista summaa hän ehdottaisi lahjoitettavaksi Itä-Afrikan nälkäänäkeville. Poika sanoi erään summan. Mies kysyi vielä minun mielipidettäni kyseisen summan sopivuudesta. En muista, vastasinko "ihan sama" vai "siitä vain", mútta sinne se meni.
Nyt sitten Kirkon Ulkomaan avusta soitti joku nuori nainen, joka kiitti lahjoituksesta.