Mätäkuun juttu

Eilen kun kävin kompostorilla, sekoituskuokkani kolahti varpaaseeni. Onko muuten varpailla omat nimet? Ukkovarvas on ainakin, ja pikkuvarvas, mutta ovatko ne muut sitten etu-, keski- ja nimetön varvas? No se oli kuitenkin oikean jalan keskivarvas, johon kolahti. En siinä joutanut tutkailla vahingon laatua, kipiää kumminkin tuli. Jossain vaiheessa päivän mittaan huomasin, että on varpaassa verinen haava, mutta en silloinkaan vielä joutanut/ ajatellut asialle tehdä mitään. Tänään sitten, kun olimme lähdössä hakemaan peräkärryllisen hevosenlantaa ja kun aioin laittaa kumisaappaat jalkaan, huomasin, että varvas on aika punainen ja paksu. Ja silloin huomasin sen aristelevankin astuessani. Silloin viimein puhdistin haavan, puristelin visvaa, laitoin ns. pasimysiiniä ja laastarin. Ja tarkistin terveyskortista, milloin olen viimeksi saanut jäykkäkouristusrokotuksen. Ei huolta, 2005 kesällä kymmenvuotinen rokote. Niin päästiin sittenkin lannanhakuun eikä tarvinnut lähteä terveyskeskukselle. Muistin vain vastikään lukeneeni lehdestä entisajan mätäkuun uskomuksista.
Kun olimme saaneet peräkärryn takaisin kotipihaan, olikin jo kiire siistiytyä, kerätä onnittelukukat penkistä (vaaleanpunaista ja valkoista malvaa ja vähän vaaleanpunaista kosmosta), siepata onnittelukortti mukaan ja painatella tervehtimään 80 vuotta täyttävää Kirstiä, Naispiirimme ja paikallisosastomme pitkäaikaista jäsentä. Vietimme oikein rattoisan tuokion Kirstin ja Kaukon leppoisassa seurassa, me naiset auttelimme emännän hommissa, mies otti kuvia päivänsankarista, kahviteltiin ja juteltiin, lauloimme lopuksi "Jeesuksesta laulan", ja ennen lähtöämme tiskasin kuppimme yhdessä toisen vieraan kanssa, Kirstillä kun ei näyttänyt olevan konetta. Tämähän on ollut yhtä juhlaa, tämä elokuun alku, ja juhlat jatkuvatkin vielä - elleivät suorastaan huipennu.
Tervehdyskäynnin jälkeen arkikamppeet takaisin niskaan, tyhjäsin vatukon ja perkasin marjapuskien alustoja nokkosista (jotta tyttären olisi huomenna mukavampi noukkia herukoita), ja sitten kärräsimme miehen kanssa ynnä ja yhtenä lannan peräkärrystä takamarkille.
Nyt pitäisi käydä pesulla ja sitten tarkistaa tuo varvas. Kyllähän se sykkii, varmaan on punainenkin vielä, mutta jos vaikka yön jälkeen jo helpottaisi. Niin kuin tuo nokkosten aiheuttama kihelmöintikin.