Itsenäisyyspäivän aattona

Kun eilen manasin väärinlaulua ja mainitsin esimerkkinä Finlandian, niin sehän olikin aika ajankohtainen esimerkki. Tänä aamuna laitoin luokassa päivänavaukseksi soimaan Finlandia-hymnin, joka löytyy minulta venäjänkielisenä Viktor Klmenkon laulamana. Sytytin pari kynttilääkin. Pienryhmäluokassamme meitä oli puolen tusinaa ihmistä. Saksan ope harmitteli jälkeen päin, etten ollut laittanut soimaan keskusradion kautta koko koululle. Harmittaa se edelleen vähän minuakin, se että opettajainkokouksessa syyslukukauden alussa päätettiin kokeilla luokkakohtaisia päivänavauksia ja jättää yhteiset keskusradiopäivänavaukset pelkästään seurakunnan viikottaisen vierailun varaan. Mutta suotta pidempään sitä harmittelen, muutenkin olen koululta pois lähdössä. Tehkööt sitten miten tahtovat, minä aion joka tapauksessa eskareiden kanssa ainakin laulaa virsiä.

Jos kerta huomenna vietetään itsenäisyyspäivää, niin se meinaa sitä, että vajaan kolmen viikon kuluttua vietetään joulua. Miksi joulun lähestymisen tiedostaminen on ollut minulta tänä syksynä aivan hukassa? Luultavasti suurimmaksi osaksi työasioiden takia. On ollut hektinen, työteliäs ja yllätyksellinenkin syyslukukausi.

Eilen tein tryffeleitä isälle joululahjaksi, tänään piparikakkutaikinan huomenna leivottavaksi. Ja sen verran sain edistettyä korttiasiaa, että tulostin osoitelistat (ei mitään osoitetarroja, käsin taidan kirjoitella tänäkin jouluna...), merkit ja punakuoret ovat odottaneet jo hyvän aikaa tyhjän panttina. Kortit sitäkin kauemmin, toista vuotta. Muutama lahja on hankittuna. Ja Aulikki-ystävä kävi myyjäisistä hakemassa meille laatikot, kun en harmikseni itse päässyt tänä vuonna niihin Saloisten myyjäisiin, jonne pitkin syksyä kaikkea väsättiin myytäväksi.

Mutta siinäpä ne ovatkin, jouluaskareet, joita olen ehtinyt panna alulle. Tälläkään viikolla en pysty pitämään sitä jokaviikkoista vapaapäivääni, onneksi sentään on tuo kaikille yhteinen vapaa.

Nytkin ajatukset pitäisi oikeastaan suunnata muutamiin tärkeisiin työasioihin, jotka täytyisi hoitaa mahdollisimman pian, kuten oppimissuunnitelmien päivittäminen, kurssiarvioinnit ja eritoten 14.12. pajapäivän asiat. Yhtä kiireellisiä ovat myös naispiirin johtokunnan asiat, kun jäsenkirje pitäisi saada lähtemään edullisena joulupostina 15.12. mennessä.

Jokohan tuli selväksi, ettei minun oikeastaan pitäisi blogiini kirjoitella, vaan jonnekin aivan muualle. Niinku jonnekin sellaiseen paikkaan, josta voisi pyytää lisäapuvoimia tai muutaman lisävuorokauden.