Kovetut trahteerit

Oli kyllä sopeva reissu taas kotopuolehen. Molimma viä matkalla kun täti soitti ja sanoo, jotta meiräkki on kuttuttu hirvisopalle Hyypän majalle. Ka kun mettästysseuran pomo oli soittanu tärille ja pyytäny sitä sopalle, niin soli sanonu, jottei se voi ny tulla, kun sille tuloo vierahia. No, Markku oli sanonu, jotta tuo ne vierahat kans syömähän. Niin sitä päästihin kuokkimahan hirvipeijaasihin. Molin ensimmäästä kertaa elämäsnäni sellaasis. Ja Hyypän majalla. Siskoo ja serkku ihimettelivät, enkö toresta ollu ennen käylähtäny siä.
Siskoo oli istumas heti ovipieles, jotta näköö kekkä tuloo. Meitä se vissihin parahite orotti. No meirät tyyrättihin kohta seisovahan pöytähän. Siinoli komiat vanahat maamiesseuran porsliinilautaset. Ja kovetut moikuliaaset pilikkumit täynnä höyryävää soppaa. Mutta leipää minen havaannu. Meinasin ensin ittekseni, jotta onko näin köppäästä, jottei sopan kans saa leipää. No siskoo ihimetteli, ettenkö mä leipää ottanu. "Mihinä sitä on?" kysyyn. "No tuos", viisas siskoo. Minen ollu eroottanu leipiä kun noli talriikilla niin vahavaatte lihan peitos.
Oikiastansa nuo trahteerit oli sivuseikka, vaikka ne kovetut oliki. Jos sanotahan jotta puhtaus on puoli ruokaa, niin kyllä hyvä ruokaseura on joukaa toinen puoli. Siinoli siskoon ja mun lisäksi äitee, täti, serkku ja kaks äiteen vävyä. Kun oikeen hörötimmä, niin siihen tuli kohta yks Marja-Leena toimittamahn, jotta hän tuli kans tähän, kun täälä kuuluu olovan niin mukavaa.
Soli kans mukavaa, kun näki siä vanahoja tuttuja, kotikylän väkiä, entisiä kuorokaveria ja koulukaveria.
Son sellaasta tilannekomiikkaa aina kun sukulaasten kans fläysätähän. Jäläkihimpäin vain on maha ja posket kipiät nauramisesta, muttei yhtää muista, mikä niin nauratti. No yhyren jutun mä kumminki muistan. Mun mieheni kysyy siskoon mieheltä, jotta tunnekko kaikki nuo linnut, mitä täälön pitkin seiniä. Tottahan se kehuu tietävänsä. (Ja tietysti mun siskoo rupes esittelöhön, jotta tuo on Seppo ja tuo on Arvi...) Mieheni kysyy uurestansa korppia viisaten, jotta tieräkkö sitte mikä tuo on. Lanko siihen, jotta son kottaraanen. Tottahan non kottaraasekki korpin kokoosia Hyypäs...