Yleensä en ole raaskinut ostaa itselleni joulukukkia, mutta olen ollut hyvilläni aina, kun mies on tuonut tai olen jostain saanut joulutähden tai hyasintin. Tänä vuonna kukkia tuli sitten tuplasti. Silloin kun oli SLEY:n pieni raamattukoulu, niin siellä oli myynnissä pika-arpoja. Yksi arvoista oli lahjakortti kukkakauppaan. Myyjä Helli toivoskeli, että joku sen voittaisi, kun lahjakortti oli voimassa vain tämän vuoden loppuun. No, sunnuntain päätöstilaisuuteen mennessä kukaan ei ollut sitä vielä voittanut (toki minäkin olin joitakin arpoja mieheni kanssa ostanut ja kaikenlaista muuta voitoskellut). Silloin ehdotin Hellille, josko mieheni ostaisi sen lahjakortin, ja se oli Hellistäkin hyvä idea. Niin sitten viime viikolla kävin ostamassa itselleni (elämäni ensimmäisen) valkoisen jouluruusun ja vaaleanpunaisen amarylliksen. Ja kun laitoin vielä pari euroa lisää, niin sain sinililan hyasintinkin. No, samana iltana kävi Aulikki meillä, kun tsekattiin pyhän laulut, niin hän toi vaaleanpunaisen (eli klassikkovärisen) hyasintin.
Eipä mitään, keskiviikkona, kun olin - toistaiseksi - viimeistä päivää töissä yläkoululla, kimpakyytikollegani sanoi, että ajetaan sitten suoraan kukkakauppaan. Hän oli saanut rehtorilta tehtäväksi viedä minut valitsemaan itselleni kukkia tietyllä rahasummalla, lähtiäiskiitokseksi näistä 9½ vuodesta. Ja minähän valitsin taas amarylliksen ja hyasintin, ensinmainittu punaisena ja jälkimmäinen valkoisena. (Ja voin iloisena ja ylpeänä sanoa, että alitin annetun summan.) Kirjava joukko on minun joulukukkani. Mutta niin on kirjavaa tämä kotimme väritys muutenkin, punavalkoiset jouluverhot, siniset matot (tyttären toivomuksesta) ja vihreitä, sinisiä ja punaisia joululiinoja. Ihme, että sain matot ja liinat eilen paikoilleen, kun vielä alkuviikosta oli aivan epäuskoinen ja -toivoinen olo.
Vaikka kukkavalintani on muuten monenkirjava, niin ne kaikki ovat kuitenkin ruukkukukkia ja joko juurakollisia tai sipulillisia, ajatuksena, että kesällä ne pääsevät pihalle. Ja jos hyvin käy, minulla voi olla ensi joulunakin valkoinen jouluruusu. Amarylliksiä en ole saanut vielä uudelleen kukkimaan. Löytyisiköhän netistä vinkkejä hyötämiseen?
perjantai 23. joulukuuta 2011
...on käynyt kukkimaan
Tunnisteet:
armon varassa,
duunissa skolessa,
joulu,
perhe,
puutarha,
seurakunta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi keljutus! Tälle pohjalle on käynyt samoin kuin Jedidot -blogissa. Uusia, korjattuja pohjia, löydät esimerkiksi Elegian blogista http://eleques2.blogspot.com/
VastaaPoistaAmaryllisasiaa löytyy muun muassa Sarin joulublogista http://sarinjoulublogi.blogspot.com/
VastaaPoistaOn se Sinullekin annettu
VastaaPoistatehtävä
jouluna ja joulun jälkeen:
iloksi Sinutkin
on tarkoitettu
iloa viemään
valoa pimeään
hymyä
hyvää sanaa.
Kukaan ei niin köyhä
ettei jaettavaksi
ystävällisyyden lahjaa
kukaan ei niin rikas
ettei sitä tarvitsisi.
Ilo annettu jaettavaksi
valo vietäväksi eteenpäin.
Hyvää Joulua
ihmiset-
Iloa
Valoa
Rauhaa.
tv. viluinen kissi
Jaahampsista, pitääpä koittaa tyrijätä tääläki... Kiitos Millanille molemmista linkeistä ja Vilukissille joulutoivotuksista!
VastaaPoista