Millan talviuniltaan taas minua inspireerasi, miettiessään oppisiko kissa tyhjäämään astianpesukoneen. Minä ajattelin itsekseni ensin hyvin skeptisesti, että ei opi. Tulin hivenen toisiin ajatuksiin luettuani partapapan kommentista kissasta, joka on oppinut tuntemaan kellon... Mutta skeptinen ensireaktioni oli: miten kissa voisi oppia tyhjäämään astianpesukonetta, kun kerran koulutetut opettajaihmisetkään eivät sitä opi?
Eilen pajapäivän päätteeksi tapani mukaan täytin opettajainhuoneen tiskikoneen. Hain siihen Israel-pajassa sotketut leivonta-apuvälineetkin, lusikat ja lasit. Aamulla töihin tultuani sammutin koneesta virran ja avasin luukun. Sitten päätinkin vaihteeksi jättää koneen tyhjäämättä. Jätin vain luukun auki ja asettelin luukun päälle kyltin, jossa seisoo: "Koneessa puhtaat astiat = saa tyhjätä". Kyseinen kyltti on ihan oma ideani, kuinkas ollakaan. Kuvittelin aikanaan, että kukaan ei uskalla täyttää eikä tyhjätä opettajainhuoneen tiskikonetta, kun eivät ole varmoja, onko koneessa puhtaat vai likaiset. Niinpä tein lapun, jonka toisella puolella on em. teksti ja kääntöpuolella vastaavasti "Koneessa likaiset astia = saa täyttää". Olen nyt pari vuotta käännellyt lappua, joka on ollut magneetilla/ sinitarralla kiinni koneen kyljessä. Varsin heppoisin tuloksin.
No niin, tänään sitten pitkin päivää tarkkailin tilannetta, milloin kerkesin opettajainhuoneessa piipahtaa. Huomasin, että muutamia nimikkomukeja koneesta katosi päivän mittaan, ja jossain vaiheessa kannelle aseteltu kylttikin oli siirretty. Ja kun sitten olin lähdössä kotiin, totesin, ettei edelleenkään konetta ollut tyjätty. Asettelin kyltin uudelleen tyrkylle ja lähdin kotiin.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten tiskiongelma ratkaistaan sen jälkeen, kun olen häipynyt joulun jälkeen toiselle koululle. Ja ovat sitä eräät kollegatkin jo ehtineet ihmetellä...
Hohhoijaajaa. Taitaa olla niin, että huomenaamulla vien ne kolme lasia ja lusikkaa koneesta keittiöön - ja ehkä annan periksi ja tyhjään koneen loppuun. Luultavasti myös täytän sen :-(
Mutta se saa olla viimeinen kerta - ainakin tänä vuonna.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Eikö vaan...just tollasta...heh, mä olen simppaillut töissä siitä, kun mä olen ainoa, joka pesee ison termarin sisustan. Se ei ole aina käytössä mutta moni lainailee juhliinsa ymv...ja MÄ pesen sen aina, jo 16 v. Nyt sitten MÄ pudotin sen asfalttiin, kun alinasin sitä. Höh, muuten kunnossa mutta close/open ei tiedä enää mitään. Koskahan muut huomaa, että se on kaltoinkohdeltu?
VastaaPoistaNo kah! Iloista: löysin Millanin blogiin tän kautta! En tiennytkään, että hänellä on uusi blogi. Kivaa! =) Kiitos!
VastaaPoistaJa nuo "jokut" taitaa aika monessa työpaikassa, niinkuin kotonakin olla työntäyteisiä. Meillä se "joku" tosiaan niin täyttää kuin tyhjentää tiskikoneen, se joku vaihtaa uuden paperirullan hylsyn tilalle, joku siistii pöydän ruokailujen jälkeen ja vaikka mitä vielä...
Ei ole kissoista ollut - ainakaan vielä - mitään apua näissä hommissa. :)
Vilukissi, ei mitään huolta: kukaan muu ei ikinä huomaa termarissa mitään kummaa.
VastaaPoistaMinz, taidat olla oikeassa. Lisäisin tuohon luetteloosi vielä sen, että joku aina vaihtaa naisten vessassa käsipyyherullan. Mua niin korpee, kun roskis alkaa täyttyä käsipapereista heti, kun kangasrulla on loppunut - vaikka siivoojat ovat aina tuoneet valmiiksi vaihtorullan. Ja vaikka telineestä löytyy selkeät kuvalliset ohjeet, miten vaihto onnistuu.
Olipa mukava, Minz, kun satuit löytämään Millanin uusimman.