Teippauksen jälkeen aloin päällystää kupua tuollaisella ohuella hopeapaperilla, vähän paksumpaa kuin silkkipaperi. Ja kun lanttalauree oli sanomalehti piilossa, oli aika liimata hopeakartonkisuikaleet punaharjan reunaan.
Vessan peilistä kävin sovittelemassa otsavahviketta, jolla sain kätsysti piiloon kypärän epäsäännöllisen etureunan. Sen sain kiinnitettyä nitojalla.
Poski-/ohimo-/ sivusuojukset olin leikannut jo ennemmin valmiiksi ja tökkäsin ne sitten vain ootsanauhan alle.
:(
Mutta kilpeä en kyllä enää taida viitsiä tehdä! Sen sijaan mies voisi avittaa minua kolmen ristin väsäämisessä. Äsken kirpparilla poiketessani sain sieltä haalia mukaani kaatopaikalle menossa olevasta puutavarakasasta muutaman poikkipuuvärkin.
Eskarin pojat odottavat innokkaasti, kun olen luvannut, että eskarin perällä olevan maitopurkkimuurin he saavat sitten leikkeihinsä, kunhan se on ensin ollut pääsiäisesityksessä. Luultavasti Pilatuksen palatsinmuurista tulee linnoitus taistelutantereelle.
Ja osaamisessa löytyy! Näppärästi tehty!
VastaaPoistaJärkytyin kyllä kun olit luvannut MATOpurkkimuurin eskarilaisille, mutta eihän siinäkään sitten muuta tarvittu kuin vain sisälukutaitoa.
Hei! Tuostapa matopurkista muistinkin! Kuvisvaraston hyllyllä on kauheat määrät fludent-tablettipurkkeja. Mitähän me niillä tekisimme? Ainakin voisimme yrittää leikkiä keilausta?
VastaaPoistaKypäräongelma oli ihan sopeva haaste. Valmis lelukypärä oli liian pieni ilmaisutaitokerhon tytöille. Naamiaisliikkeestä olisi saattanut voida tilata, mutta näin tuli taloudellisemmaksi ja ekologisemmaksi.