Son se laulu "Paljon on aihetta lapsella kiittää", mihinä verratahan päiviä helemihin. "Kauniina nauhana vuosien päivät helmenä jokainen muistoksi jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, niistä ei yhdenkään kadota sallis".
Eileen kun mä manaalin, jottei oo kynää käres silloon kun tarttis, niin soli sitäpalio, kun mulloli horvi aiemmin ollu mieles trusapäin mukavia pikkuasioota, josta molin kiitollinen. Noli niinku niitä helemiä, jokka mä meinasin koholia tänne plokihini. Mutta ny non levinny pillanpärääte johonki lymyhyn, aiva kun olis menny rihima katki heleminauhasta. Jos molsin pannu ne paperille, niin olsin saanu ne konehellekki.
Mutta kyllä mä viä jonku niistä löyrän. Sen mä kumminki muistan, että aika monta helemeä äkkäsin kun käyyn uurella työmaallani.
Ny pitääs mennä maata, mutta sitä ennen mun pitääs kattella arventtikynttelikkö ja siihen kynttilät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti