Retromekon tarina

Tänään pääsin eroon tästä mekosta. Parhaalla kuviteltavissa olevalla tavalla.

Aikanaan, kun innostuin menemään opiston kudontakursseille, tulin toteamaan, että minulla oli liian vähän "liinaista" kudetta suhteessa trikoo- ja collegekankaista leikkaamiini. Niinpä etsiskelin jonkin aikaa kierrätyskeskukselta ja kirppareilta liinaisia kankaita ja vaatteita, leikatakseni omialtaisia kuteiksi. Sellaisella reissulla joukkooni tuli myös tuo kuvan mekko. Ajattelin, että se on sen mallinen ja värinen, ettei sitä enää kukaan päälleen pue. En kuitenkaan koskaan ennättänyt alkaa leikata sitä kuteiksi. Jossain vaiheessa - kun matonkudevaatteita alkoi olla kertyneenä liikaa - karsinkin kudevärkeistä pois kaikki, mitä voisi vielä muuten käyttää. Nyt mulla on ollut taas parina kesänä käytössäni mm. yhdet valkoiset housut, jotka ostin 25 vuotta sitten ja jotka olin jo kerran hylännyt matonkuteiksi. Pelastin myös tämän mekon syrjään, miettien veisinkö sen takaisin kierrätyskeskukseen.
No sitten huomasin erään uuden kollegani käyttävän samantyyppisiä mekkoja. Kerroin hänelle, että minulla olisi tuollainen aivan joutavana. Hän kiinnostui, ja lupasin sen hänelle toimittaa näytille heti kohta, kun sen löydän.
Mutta sitten en löytänytkään mekkoa enää sieltä, missä oletin sen olevan. Aloin epäillä muistiani ja uskoin vieneeni sen sittenkin jo kierrätykseen.
Kunnes syyslomalla etsiessäni tilkkukirstustani mustaa kangasta housujeni paikkuuseen (kerroinko, että pyörällä kaatuessani sain housujen polveen reiän?) silmäni sattuivat tuttuihin väreihin ja kuvioihin. Riemastuneena vein mekon ulos suoristumaan. Muutaman tunnin oikenemisen jälkeen otin siitä kuvan ja lähetin kollegalle näytille. Hän vastasi "ihana, ihana mekko!" Sovimme, että voisin viedä mekon kouluun ja antaa erään kollegaani lähellä asuvan oppilaan matkaan. Mekko oli minulla jo eilen mukanani, mutta en nähnyt kyseistä oppilasta. Näytin mekkoa työparilleni, joka totesi, että nuo ovat juuri nyt suurta huutoa. Mietin siinä ääneen, että ei kyllä siltikään ole minun tyyliäni. Tänään sitten sain mekkopussin pois käsistäni.