Kokoustettu

Yksi vuosikokous sihteeriköity, toinen vielä tähteillä. Siitä hyvä kokouspaikka oli tänään tuolla naapurikaupungissa, että sain kirjoittaa pöytäkirjaa saman tien tietsikalla (ja dataheittimen kautta kokousväki pystyi seuraamaan), ja sain sen vielä tulostettuakin liitteineen pöytäkirjantarkastajien tarkastettavaksi paikan päällä. Ja siitäkin hyvä kokouspaikka, että meillä oli käytössä talon keittiö astioineen. Tosin kahvinkeittäjä-emäntä-jäsenemme oli kattanut kertakäyttömukit... Minä kysymään, etteikö meillä olekaan lupaa käyttää talon kuppeja? Oli kuulemma tiskikone täynnä, niin siksi mieluummin kertakäyttöisiä. En antanut periksi, vaan intin, etteikö käsinpesu kelpaa/ riitä. Kuulemma kelpasi. Tokaisin, että sitten minä ainakin juon oikeasta kupista. Niinpä hän kattoi pöytään muutaman posliinimukinkin tarjolle, jotka sitten kokouksen jälkeen tiskasin.
Aika jännä, että jotenkin aavistin tuon asian etukäteen. ARRGGH. Olin ajatellut varalta ottaa oman mukin taas mukaan, mutta se lähtökiireissä unohtui. Piti nimittäin ehtiä käydä kaupassa ostamassa kokoukseen voileipävärkit ennen kuin menimme hakemaan Marjatan mukaamme. Rakas mies lähti meille kuskiksi, mistä olen hänelle kiitollinen. Sitäkin enemmän, että odotteluaikanaan hän oli käynyt ostamassa minulle munakoison siemeniä ja sitten mennyt avittelemaan poikaamme siivouksissa ja ottipa hänet vielä kyytiinkin kotiin käymään.
Loppujen lopuksi hyvä reissu, vaikka jouduinkin taas rähisemään kertakäyttökupeista. Aion metakoida niistä niin kauan, kunnes mulle pistetään sellaiset rätingit eteen, jotka vedenpitävästi osoittavat, että kertakäyttömukien käyttö jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin oikeat astiat.