Pitkästä aikaa sain eilen illalla äntihin blogikirjoituksen seurakunnan sivulle (melko sekavaa suoltamista). Edellinen kirjoitukseni taisi olla toukokuulta. No, eivät ne muutkaan srk:n bloggaajat ole kovin ahkeria olleet, miestäni lukuunottamatta.
No se siitä. Piti kirjoittamani mukavasta ja yllätyksellisestäkin koulupäivästäni. Aamu meni mukeloiden kanssa mukavasti, istuivat kiltisti kuuntelemassa päivänavaustani aiheesta "kilpaileminen" (siitä, millaisissa parissa kilpailulajissa kaikki voivat olla voittajia: itsensä voittamisessa ja kilpailemisessa toistensa kunnioittamisessa, näin lyhykäisesti sanottuna, aihe ajankohtainen, kun huomenna on hiihtokilpailut). Sitten laulettiin vielä eilisen Kalevalan päivän kunniaksi viisikielisen säestyksellä hiirenpojasta, ennen kuin ruvettiin matikkahommiin (ja kappas vaan laulun yhteyteenkin sai ympättyä kristillistä oppiainesta, johtuen siitä, että hiiren häissä tarjottihin sirkan siipi. Jaa, mitenkäs niin kristillistä oppilainesta...) No, toisella tunnilla mulla oli taas matikkaa, ja se oli se päivän yllätysmomentti. Parilla opettajalla oli jokin oppilaspalaveri, joten minua pyydettiin toisen open sijaiseksi, pitämään kuudennelle luokalle matematiikan tuntia. Aiheena prosenttilaskua, mitäpäs muuta mun tsäkällä... Luokkani avustaja piti sillä välin huolta eskareista. Viimeisellä tunnilla saatiin erityisopen kanssa päätökseen eskareiden "joukkotestaus", ensi viikolla hän ottaa oppilaani yksitellen vielä viimeiseen testiosioon, lukutestiin.
Lyhyen työpäivän jälkeen jäin taas pariksi tunniksi kaappeja kollaamaan, vaikka olisin voinut lähteä suoraan kotiinkin, kun kimppakyytikollegaa ei tarvinnut odottaa. En tunnustanut miehelle, että jäin "tyhjänpäiten" koululle hommiin. Älkää tekään suotta kertoko.
Huomenna ei välttämättä jääkään siivoiluaikaa hiihtokilpailusta paluun jälkeen. Perjantaina on tarkoitus tehdä töiden jälkeen pikkumutka ja hakea tytär lomalle kotiin. Lomallepa hyvinkin. Juu, meininkini on koholia jotain tilpehöörimosseloota mukaani lomalle lähtiessäni. Ettei vain yllätä tekemisen puute.
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
Kelpo koulupäivä keskiviikkona
Tunnisteet:
armon varassa,
duunissa skolessa,
ilon pisaroita,
taiteesta,
värkkäilyjä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
MOsselo? Siis nukkeko? Tai meillä se nukke saattokin olla mokkelo. Mitä sä otit silloon mukahas, ku otit tilpehöörimosseloota?
VastaaPoistaAivan totta, muakin sanottihin pienempänä Ailamosseloksi (tosin sanottihin mua myös tömppähurjaksi, pönäkkä kun olin). Mutta mosselon synonyymi vois olla nyytti, pussukka tai käärö.
VastaaPoista