Viikko sitten sunnuntaina taisi olla sellainen valtakunnallinen avointen ovien puutarhapäivä. Kuulin siitä etukäteen, mutten toki sunnuntaina muistanut, että se oli juuri silloin. Sattui kuitenkin sopivasti päivän teemaan liittyen näin ikkää.
Lähdimme viemään tytärtä pakaaseineen kesäloman jälkeen takaisin opiskelija-asunnolleen. Ajelimme hetken sen paikkakunnan keskustassa haeskellen, josko osaisimme ilman osoitetta löytämään erään opiskeluaikaisen tuttavaperheen. Emme löytäneet, vaan jatkoimme kotiin päin eri reittiä kuin aamulla, eräälle toiselle paikkakunnalle. Ja siellä rohkaistuimme kokeilemaan, olisiko kupuksen kummit kotona. Olivat ja ilahtuivat yllätysvierailustamme. Hetken olohuoneessa istuttuamme ja ihasteltuani ikkunan läpi näkyviä syysleimuja - ja miehen ihasteltua aittaa pihan perällä - isäntäväki ehdotti, että mennäänkö ulos katsomaan puutarhaa. Meillä vierähti siellä mukava, antoisa ja valaiseva tovi, jonka lopuksi isäntä taittoi minulle kotiinviemisiksi ilmasipulin "tertun". Muistin Vilukissinkin kertoneen jossain kommentissaan saaneen ilmasipulia blogiystävältä (Nettimartalta?). Minä en ole tähän mennessä koskaan kokeillut kasvattaa mitään muita sipulilajeja kuin ruoho- ja valkosipulia, mutta kotiin tultuamme tietenkin etsin ja raivasin ilmasipulin versoille tilaa, joka löytyi entisen hiekkalaatikon, nykyisen yrttitarhan laitamilta.
Vasta jälkeen päin hoksasin, että olimme sittenkin päässeet viettämään puutarhan avointen ovien päivää, vaikkei kukaan kai meidän puutarhassamme vieraillutkaan. Vaan mistä sen tietää, kun emme olleet kotona.
Olisinko tahtonut jonkun tulevan katsomaan - ja huomaamaan erinäisiä ongelmakohtia ja rumistuksia pihamarkillamme? En osaa sanoa. Entä osallistuitko sinä avointen ovien puutarhapäivään? Saitko puutarhavieraita? Olisitko toivonut saavasi? Mitä olisit heille erityisesti halunnut pihassasi näyttää?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jos mulla olisi nätti puutarha tai edes puutarha, niin en usko,e ttä haluaisin ketään sitä katsomaan. Eri asia, jos tuttu tulisi ja menisimme katsomaan, mihin laitoin ilmasipulini.
VastaaPoistaLaitoin ilmasipulini tosiaan jo maahan ja sitten jostain luin, että syksyllä vasta, mutta sielläpä nyt ovat, maassa. Jossakin "maalla" -lehdessä tai kotiliedessä ai kotivinkissä ymv lehdessä kyseltiin ilmasipulien kasvattajia!! Oltaisiin haluttu vertailla lajikkeita. Eli nyt kasvatetaan kja sitten praissallaan tiedoillamme!
Pongasin muuten netistä sellisenkin sipulin kuin...nonniin, nimi hukassa...pallosipuli? Palaan tähän, kun muistan oikean nimen.
Ai jaa, minä laitoin myös ilmasipulit heti maahan, ei tullut mieleenkään etteikö voisi... no, leikitään että on jo syksy.
VastaaPoistaJaa että ilmasipuleita on ihan lajikkeitakin. Enpä tullut kysyneeksi mitä laijja saamani sipulit olivat.
Et suinkaan hillosipulia bongannut/ tarkoittanut?
Meidän puutarha on melkein aina yhtä kehnossa siivossa kuin muukin huusholli - kuten tiedät. Ei sitä kehtaisi kenellekään esitellä.
VastaaPoistaOlisi tietysti kivaa, jos kaikki olisi tip top ja voisi pitää aina avoimien ovien päivää. Jos niin olisi, suurin ylpeyden aiheeni ja se, mitä tahtoisin vieraille esitellä on se, miten tässä järven rantamilla menestyy niin monet sellaiset kasvit, jotka yleensä viihtyvät vain lämpimämmillä vyöhykkeillä.
Ai, niin hairaannuin vastaamaan kysymykseesi, vaikka piti tulla kertomaan, että paiskoin sua taas kehunapilla :)
VastaaPoista