Meill oli silloon jo toinenki poika syntyny, oli muutaman kuukauren, keikutteli jo peipisitteris. Asuumma vuokralla ylimmäs eli toises kerrokses (ja voi kuinka mä haikaalin omaa tupaa, jonka pihahan sais kompostin!) Olin jostaki saanu päähäni, jotta mä tartten korinhoitajaa vähä avuksi (en muista, kuka pani sen irean mun päähäni). Niin mä sain yhyreksi aamupäiväksi sellaasen. Vähä vanahempi naisihiminen. En muista yhtää sitäkää, kuinka se mua heleppas, mutta sen mä muistan siihen asti, kun muisti rupiaa präkäämähän, jotta mitä se sanoo meirän senkertaasesta kuopuksesta. Katteli sitä siinä peipisitteris. Ja sanoo, jotta:
"On sillä suuret silimät. Niin suuret, jotta olis jo melekeen ruman näköönen, jos ei olsi nuon suuri pää."
(Eihän se ämmä ny tokikaa eteläpohojalaasittaan sitä sanonu, pitääskö ottaa laihnausmerkit pois.)
Tuosta kodinhoitajan kommentista ei oikein tiedä sanua, onko hyvä vai paha :/ Vähän samaa kaliperia kuin anopin siskon mies oli sanonut anopista ja siskoistaan: niin saman näköösiä, että häjyä teköö...
VastaaPoistaEt ole suotta saantu beuatiful blogger -merkkiä :D
Voi jestas. Siinäpä taas sosiaalisesti taitava ja hyvätapainen palvelualan työntekijä. Joskus joutuu ihmettelemään minkälaisin perustein ihmiset ammatteihin hakeutuvat.
VastaaPoistaSanoks.
VastaaPoistaÄireelle oli sanottu, jotta nuan komia kersa ja nuan ruma nimi.
VastaaPoistaSanoja oli kurkannu lastenvaunuhun, johona minä, Marja Kaisa, olin nukkua röhönöttäny.
Äiree ei koskaan jääny toiseks sanomisissa ja varmahan sen momman korvat punottaas viäläki, jos se elääs. Äireekään ei enää elä, ei senpualeen.
haaaahhh, voi tätiä. Muksu on oikia söpöliini! Noilla silimillä on taittu hurmata monenmonta flikkaa!?
VastaaPoistaYks täti kysy aika erikoisen näköisestä vauvasta (suuret ilmeikkäät silmät, mutrusuu), että kenen näköinen??? Vauvan äiti vastasi, että: minun mutta on siinä vähän isäänsäkin. Johon täti: voi että, mutta voihan se vielä muuttua!!!
Tänä päivänä vauva on nuori äiti, erittäin kaunis nainen kuin mikä.
Mölähyttelijöötä on ollu maailman sivu ja aina vain niitä piisaa.
VastaaPoistaKaisa, ny mua jäi vaivaamahan, mitä äitees oli vastannu...?
Vilukissi, mun itteikin mielestä meillon oikeen sopevan näköösiä kersoja, kaikki aikaihimisiä jo. Muttem mä tierä nuosta hurmaamisiista, kun ei niistä äireelle kerrota. Komiat silimät tuloo tiämmä miehen puolelta, anoppia oli joku mukulana haukkunu mullisilimäksi, mutta sitä oli joku aikuunen lohoruttanu, jotta haukkuja oli vain kares.
Jaahas tuli nuosta teirän kommentiista sitte lisää muistoja mielehen, kirioottelen joskus.
Vieläkin vähän karvastelee likkakaverin sanominen vuonna -65. Tyttäreni oli muutaman viikon ikäinen ja likkakaveri sanoi, ettei ole koskaan nähnyt niin rumaa lasta. Loukkaannuin verisesti koska minusta lasta ei saa koskaan sanoa rumaksi, vaikka niin ehkä ajattelisikin. Lisäksi vauvani oli soma kuin mikä. En vieläkään ymmärrä mitä rumaa siinä olisi ollut. Kun likkakaveri sai myöhemmin tytön, joka oli kalju vielä 2-vuotiaana, niin mitin josko sanoisin jotain ilkeää. En sanonut, mutta välit ei ole puoleltani oikein lämmenneet ennalleen.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVoi hyvänen tavaton, meitä on moneen junaan ja vielä asemallekin! Nostan hattua, Anitta, että maltoit olla antamatta samalla mitalla takaisin. Varmaan onkin turvallisinta pitää etäisyyttä ihmiseen, joka ei osaa harkita sanomisiaan.
VastaaPoista(Äh, kun pitää kirjoitusvirheiden takia poistaa aina koko kommentti, kun ei voi jälkikäteen korjata. Pitäisi vaan olla huolellisempi.)