"Sadon" ja "korjuuta"

Eilen söin oman maan nauriin. Sen ainoan syötävän kokoiseksi kasvaneen. Vaikka ei ollut iso sekään. Eikä kaunis. Vaikka laulussa ennen laulettiin "tyttö on kaunis kuin palonauris". Vaikken mikään tyttönen enää olekaan, en tahtoisi itseäni verrattavan tähän yksilöön:

 Osaisikohan joku kertoa, mistä on uupelos, kun nauriin kuori jää nuon kurtuullensa?

Vielä toinen kuva mittakaavan kanssa. Tuollaisille halkeamillekin on olemassa jokin selitys, jota en nyt muista. Makoosihin paloohin nauriini kuitenkin meni.

Tänään päätin jalostaa jääkaappiin nahistumaan jääneeet punajuuret kasvisborssiksi. Hain pihalta lipstikkaa ja persiljaa mausteeksi, revin onnettomat punajuureni ylös ja taitoin suurimman (?!) kaalinkeräni keittoa varten. Punajuurissa (noin 4 kipaletta) oli syötäväksi vain naatit ja yhdessä puolen peukalon mittainen juuri, jonka kuorin joukkoon. Oman maan pottuja en sentään vielä raaskinut alkaa kaivaa, kun jääkaapissa oli kaupasta haettuja. Tässä se minun kaalisatoni mittakaavan kera:

Olen minä jo muutaman herneenpalonkin napsaissut auki, pari kesäkurpitsapienokaista raastanut salaattiin, ja Millanilta saadusta kirsikkatomaatista voisi jo kypsiä maistella myös. Pieni on kaunista, onhan?