Vaikka piti etukäteen murista sitä vastaan, että joutuu kauniin loppukesän lauantain viettämään veso-koulutuksessa, niin päivä Rokualla oli kuitenkin aivan antoisa. Aamupäivällä tiivis koulutuspaketti ja ruuan jälkeen kuntoilua ulkona tai sisällä. Kunta olisi maksanut uimahallin ja/ tai kuntosalin käytöstä, mutta koska sää oli kaunis ja maastossa hyvin merkittyjä ulkoilureittejä, niin säästin 12 euroa kunnan rahoja. Olin varannut reppuuni mm. vesipullon ja kokoontaitettavan 7 dl:n vetoisen muovilautasen. Sainkin kerättyä sen täyteen mustikoita - ihan vain sormin, kun en ollut viitsinyt poimuria pakata mukaan. Eikä mustikkaa ollutkaan poimurilla poimittavaksi asti. Kuljin yksin, mutta aina välillä törmäsin muihin metsässä samoileviin opettajiin. Vaan kun kuulin erään entisen pomoni äänen kaikuvan ja lähenevän lammen toiselta puolelta (hän oli koonnut suojiinsa joukon kollegoita, joille siellä paasasi), niin otin reppuni ja kipponi mustikkamättäältä ja jatkoin kiivaasti matkaa omaan rauhaani.
Sieniäkin olisin kerännyt, jos niitä olisin löytänyt ja tunnistanut kerättäväksi asti. Tyydyin ottamaan muutaman sienikuvan. Aika kiva kasvi- ja sieniotos pienessä tilassa. Tunnistan vain poron- ja keräporonjäkälän, puolukan ja männyn kuivan oksan...
Kuolleessakin on elämää. Pystyyn kuollut koivu on kasvualustana kääville.
Reittejä kulkiessani otin välillä kuvia myös tulosuunnasta siltä varalta, että palatessa tulisi jokin häihäräppi suunnistamisessa. Kauniita jylhiä maisemia. Vajaan kolmen kilometrin päässä olevalle Kirvesjärven kodalle päästyäni kävin laiturilla uittamassa jalkojani ja uskalsinpa tempaista paidankin pois ja koettaa huuhdella hikeä, kun sivistystoimenjohtaja oli jo lähtenyt kodalta takaisin päin. Ellei järven vastarannalla olisi ollut huvilamökkiä, olisin ehkä rohjennut naku-uinnillekin.
Mitä tulee itse koulutusosioon, niin luennoitsija oli mielenkiintoinen, hauska ja ajatuksia herättelevä rehtori, joka mm. kertoi, miten heidän koulussaan on suitsittu tupakointia. Ja kas vain, mitä siitä asiasta kirjoitettiin tänään hesarissa. Apulaisoikeuskansleri oli antanut huomautuksen rehtorille tupakoijien ojentamisesta:
"Rehtori ohjeisti syystiedotteessaan vuonna 2010, että kouluaikana tupakoiva tai tupakointivälineitä hallussaan pitävä oppilas joutuu kirjoittamaan koulupäivän jälkeen tupakkatutkielmaa ja tekemään lupauksen olla polttamatta.
Apulaisoikeuskansleri toteaa, että laki kieltää alle 18-vuotiailta tupakkatuotteiden hallussapidon aina ja kaikkialla. Tutkielman kirjoittaminen on kuitenkin sellainen kurinpitoseuraamus, joka ei perustu lakiin."
Voi yhyren kerran!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti