Tänä aamuna miespolon piti pyöräillä kauppaan kahteen kertaan, kun ekan kerran jälkeen muistin, että kananmunat olivat loppuneet. Hoksasin vasta sitten, että niitäkin tarvitaan, kun mies kertoi ostaneensa uusia perunoita. Laitan aina munia kiehumaan samaan höyrykattilaan uusien perunoiden kanssa ja höystän niillä voisoosin potuille. Niillä sekä ruohosipulilla, suolalla ja tilkalla laktoositonta maitoa. Niin kuin meillä kotona aina tehtiin. Paitsi, että kotona käytettiin oikeasti voita. Minä vain puhun voista, mutta käytän margariinia.
Kun kaupat olivat sitten sulkeneet ovensa, sutaisimme pikasiivoukset miehen kanssa. Tehtyäni teriyakilohta rupesimme tekemään lähtöä tapulille. Ei ollut tietoa, onko siellä ketään päivystäjää tänään, niin lähdettiin tarkistamaan. Samoin ajatuksin sinne oli ehättänyt ennen meitä myös Helena. Joten sovittiin, että me tulemme päivystämään sitten huomenna. Ennen paluutamme jätin kuitenkin tuomani purjeveneliinat ja tilkkunallen tarille eli tyrkylle.
Sillä välin Esikoinen oli ilmestynyt mamman pöperöille. Herkuttelimme teriyakin lisäksi ruisnappisipseillä ja dipillä. Oli Esikoiselle jemmattuna piiloon vielä Norjan tuliaiskonvehtejakin. Sitten olin hetken ulkona kastelemassa eritoten kohopenkkejä, lavaa ja kasvihuonetta. Hyvin tarkeni, kun oli kolme paitaa päällekkäin, toppi, t-paita ja fleece.
Olisi vielä pitänyt yhtä sun toista pihalla rymytä ja ruosia, mutta velttous iski. Enkä ole viitsinyt edes kännykän kanssa kulkea kuvia ottamassa, joten laitan muutaman juhannuksen tunnelmaan mahdollisesti sopivan vanhasta varastosta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti