Dalia joutui tuuraamaan töihin, joten minulla on hyvää aikaa pitää päiväkirjaa. Kun olimme saattaneet hänet töihin mieheni ja hänen miehensä kanssa - kävellen tietysti - tapasimme vuokraemännän pihassa. Hän kutsui meitä katselukierrokselle kanssaan. Ensin kävimme ihastelemassa tomaatteja ja kurkkuja hänen kasvihuoneessaan. Sitten kipusimme rinteen päälle katselemaan näkymiä vuonon yli. Kallion huipulla oli myös "hytte", pieni jahtimaja, tähystykseen kenties. Istuimme siellä hetken neljästään, fru B luki yhdeksännen päivän tekstin mökin pöydälle jemmaamastaan pikkukirjasta "Raamatun sanaa 31 päivälle" (vapaasti suomennettuna), se oli Jesaja 53:sta. Sitten hiljennyimme rukoukseen norjaksi ja englanniksi. Fru B kertoi, että hän oli haaveillut kirkosta tuolle kauniille korkealle paikalle, jossa hän tapaa käydä kahvikupin kanssa hiljentymässä. Sitten hän huomasi, että tässähän meillä oli seurakunta koolla: "missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään..." - ja mukana sana ja rukous. Joskus haaveet voivat toteutua odottamattomalla tavalla.
Fru B kertoi, että hänen kanssaan samassa paikallisessa raamattukoulussa oli ollut myös kaksi suomalaista opiskelijaa. Huomenna kenties käymme siinä kirkossa, jonka raamattukoulua he kävivät. Koulusta puheen ollen, täällä lapsilla on koulua jäljellä vielä pari viikkoa, midsommareen saakka.
Hyvästeltyämme vuokraemännän lähdimme autolla hakemaan Plantasjenilta 10 säkkiä multaa (10 säkkiä/ 299 kr) ja muutamia kesäkukkia. Pelargoniat ja lobeliat olivat tarjouksessa: kolme kappaletta sadalla kruunulla. Palattuamme Emil etsi kuokan, jolla saatoimme raivata pohjaa kukkapenkille porraspieleen. Kolme säkillistä riitti. Reunustimme penkin navetan seinustalta keräämillämme kivillä. Jätin pelargonioiden väliin tilaa verenpisaralle, joka on tällä hetkellä sisällä ruukussa. Jos Dalia on samaa mieltä, istutan senkin ulos. Isoisä - "bunicu" tuli katsomaan aikaansaannostamme ja ihasteli romanian kielellä. Erotin sanan "Eeden". Huumorimiehiä kuten poikansa ja pojanpoikansakin.
Hassua, että Dalia antoi minulle hauskimman osuuden puutarhahommista: kasvien valinnan ja istutuksen. Hän ei vielä tiedä, miten hauskaa se on ;-)
lauantai 9. kesäkuuta 2012
Pieni seurakunta
Tunnisteet:
ilon pisaroita,
mat-kan-tek-koo,
puutarha,
seurakunta,
värkkäilyjä,
ystävyys
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vai olette Norjas lomailemas. Se on varmasti jylhää seutua vuorineen ja vuonoineen. Mulla on sivistykses aukko, kun en ole siellä maassa käyny. Hyvää loman jatkoa!
VastaaPoistaTuskinpa minäkään olisin tullut koskaan lähteneeksi Norjaan, ellei toinen parhaista ystävistäni olisi muuttanut sinne, Etelä-Norjaan. Kaunista ja jylhää on sielläkin, muttei sentään pelottavan jylhää, kuten ehkä pohjoisessa.
VastaaPoista