Minen oo pruukannu ikänä piitata mistää urheilukilipaaluusta, en kattojana enkä ainakaa kilipaalijana sen koommin kun alakouluikääsenä olin kunnan koulujen välisis yleesurheilukilipaaluus ja koitin juosta kuurenkymmenen metrin matkaa ja hävisin kun... rasa kirkonkylääsille ja viä oman luokan Leallekki! No tänään kumminki on munki pitäny hilijaa ittekseni hehkuttaa, kun nuos kilipaaluus on tullu sellaanen nimi vastahan kun Lehtimäjen Jysket. Siinon jotaki niin kotoosta, vaikken oo siältä kotoosin. Solis kumminki voinu olla vaikka mun lempinimeni alakoulus.
(Mun pitää se viä täs palijastaa, jotta ei se mun häviöni johtunu valamentajan vääriistä neuvoosta, vaikka se niin luuliki - ja vaikkemmä sille koskaa sitä luuloa oikaassu. Velipoika kun meinas, jotta kun luultihin jotta mä osallistuusin kuurensaran metrin juoksuhun - en elämäs kuna päivänä!! - niin hän neuvoo juoksemahan hilijaa alakumatkan. Tottahan mä sen heti havaattin, jotta täs pitääs ny mennä lujaa, mutta kun ne toiset painattelivat menemähän palio lujempaa, ei piisaanu mun rahkehet.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti