sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Lava

Puuhakas mieheni on saanut asuntovaunun rakennusurakan hyvälle mallille. Tässä yhtenä iltana hän kutsui minut vaunuun sitä ihastelemaan. Olin myönteisesti yllättynyt. Tavallisesti nikkaroidessaan mies käyttää mahdollisimman edullisia materiaaleja, yleensä pelkästään kierrätyskamaa, eikä hän aina niin piittaa viimeistelystäkään. Ensimmäinen kasvihuoneeni oli siitä mainio esimerkki, se oli kyhätty talomme vanhoista ikkunoista ja tuuletusluukuista. Mutta tuo asuntovaunu näyttää sekä sisältä että päältä ihan tehdastekoiselta. Mies joutui rakentamaan peräosan seinät ja katon kokonaan uudelleen, vaununromuhan oli peräisin taannoisista myrskytuhoista. Teuvalta saakka toimme viime keväänä asuntovaunupeltiä ja -vaneereja. Mutta minunhan piti kirjoittaa lavasta. Nyt kun asuntovaunu ei enää niin työllistä, mies otti heti onkeensa vinkistä vaarin, kun tulin maininneeksi, että haluaisin taimilavan. Hän meni irrottamaan yhden ikkunan takavarastosta (joka sekin  on rakennettu purkumateriaaleista, niitä entisiä ikkunoitammekin siinä uusiokäytössä ), peitti reiän jollain levynkappaleilla (jotka aikoo myöhemmin maalata ruskeaksi, muun seinän väriseksi) ja alkoi väsätä ikkunanpokista lavan reunusta. Vappuna voisi tehdä perustustyöt ja kärrätä palanutta hevosenlantaa lavanpohjaksi. Vielä en tällä viikolla kuitenkaan aio taimia sinne siirtää, kylmää on ennustettu. Kunhan ennen valmistujaisia saisi yläkerrasta taimia pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti