Tavoitteena kasvisravintola

"Jaa, Aila on juonut kaljaa", totesi ystävättäreni hivenen ivalliseen sävyyn nähtyään tässä taannoin pyöräni tarakalla yhden tyhjän kaljapullon, jonka sinne olin tienposkesta noukkinut. Menin huomautuksesta niin hämilleni, etten siinä hetkessä osannut vastata mitään. Myöhemmin vasta hoksasin, että olisin voinut sanoa vaikka, että "ei ole vieä Kuusamossa kasvisravintolaa". En muista, olenko tällä foorumilla vielä kertonut (luultavasti olen) pikkuserkkuni haaveesta ja tavoitteesta perustaa Kuusamoon se edelleämainittu kasvisravintola ja siitä, että hän sai ajatuksen hankkia sitä varten rahaa pulloja ja tölkkejä keräämällä ja rekrytoimalla mahdollisiman monia muitakin siihen hommaan.
Tempaus alkoi vuosi sitten vapun tienoilla. Lähetin tuolloin suurelle sähköpostituttavajoukolle tietoa haasteesta, mm. tuolle ystävättärelleni, jonka siis piti tietää keruusta, sekä tietenkin kaikenkattavasta ja -voittavasta ekologisuudestani. Toki olemme mieheni kanssa aina keränneet pulloja ja tölkkejä, mutta nyttemmin aivan erityisen innokkaasti.
Tämä lumiensulamisaika on varsinainen keruusesonki. Keskiviikon kuoroharjoitusreissulla jo bongasin useita ruohon alla piilossa olevia palautuspulloja, mennen tullen. Eilen sitten ehdotin miehelle, että lähtisimme keruuretkelle. Hän tietysti innostui ajatuksesta, koska hän joka tapauksessa tarvitsi liikuntansa ja aina parepi, jos hän saisi minut seurakseen. Teimme pyörällä muutaman kilometrin lenkin rautatiesillan, leipomon ja kierrätyskeskuksen (= vietiin särjetyt pullot lasinkeräykseen) kautta.

Palattuamme otin kuvan eilisiltaisesta saaliista. Minun pyörässäni on parempi ja isompi kori, joten suurin osa saaliista kerättiin siihen. Otin talteen myös yhden mehukanisterin, sekä mm. yhden särjetyn kahvikupin sirpaleet. Luultavasti läheiseltä apsilta oli ryövätty kuppi, joka sitten oli särjetty pyörtielle. Kauniin oranssit sirpaleet tulevat uusiokäyttöön keramiikka-mosaiikkityössä. Keräsimme myös litatut ja pantittomat tölkit, koska ne kelpaavat metallinkeräykseen joka tapauksessa - ja koska osan litatuista mieheni kyllä pystyy myös oikomaan panttipalautuskuntoon...

Mieheni huolehtii myös pullojen pesemisestä palautuskuntoon. Alakuvassa mukana myös aiempia löytöjä.

Pikkuserkkuni on Kuusamossa adventtikirkon pastorina, ja siksikin hänelle kasvisruoka on tärkeä asia. Kuusamo on turistipaikka, ja siellä kyllä kasvisravintolalle olisi asiakkaita.

Jos joku muukin innostuu mukaan tähän ekologiseen luonnonsuojelulliseen kasvisravintolaprojektiin, niin lisää tietoja saa minulta tai suoraan Paavo-pikkuserkkuni blogista.