Laitanpa Millanin mieliksi kuvan yhdestä sekaperennapenkeistäni. Sisältää mm. Millanilta saatua kuunliljaa, unikkoa, salkoruusua (iso lehti näkyy etummaisen kuunliljan takana) sekä taempana näkymättömissä akileijaa ja korkeaa zinniaa.
Vertailun vuoksi sama penkki kahden vuoden takaa 45 astetta vastapäivään ennen umpeenkasva(tta)mista:
Äitinepäiväruusu kukki vielä viime kesänä, mutta tänä keväänä siitä ei enää versonut eloa. Nyttemin pikkumaksaruoho on aika nätisti täyttänyt kivien välit, jossain välissä jotain mehitähteäkin. Vaan niistä en vielä ole ottanut kuvaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onpas kuunliljakin jo valtava puska! Sinä saat kyllä komeasti menestymään kaiken, minkä pistät kasvamaan.
VastaaPoistaPienessä pihassa tuommoiset sekapenkit ovat mielestäni kaikkein kauneimpia. Aina jotain kukkii. Puistoalueet ovat eri asia :)
Kiitos, mukava kuulla kauempaa katsovan näkemystä. Ehkä koivujen vähentäminen ja... erinäiset muut toimenpiteet ovat vihdoin edesauttaneet. Vuosia kärsin miltei alemmuuskompleksista kitukasvuisen pihan takia.
VastaaPoistaMä vain en ole oikein oppinut sitä sääntöä, että perennalle pitää jättää reilusti tilaa ympärilleen, olen nuuka tilankäytössäkin, mikä ei välttämättä tee oikeutta kasveille.