Videoneuvottelussa

Mulla ei ole ollut tunteja tänään, joten olen viettänyt vapaapäivää. Vähältä harmitti, että piti lähteä autoon istumaan ja ajella miehen kanssa n.60km:n päähän palaveriin. Vasta kotiin palattuamme havahduin ihmettelemään sitä, että videoneuvottelupalaveriin osallistuttiin myös täältä kotikaupungistamme. Miksi me emme olisi voineet olla täällä päässä videoneuvottelua? No, tulipa sentään käytyä samalla katsomassa esikoista - ja mies pääsi ostamaan vielä lisää butyylimassaa asuntovaunun tilkitsemiseen. Sellaista ainetta kun ei kuulemma täältä kotipuolesta saa.
Ja sainpahan minäkin valmiiksi itselleni oranssin salomoninsolmuhuivin. Mutta silti. Autossa istuminen on tylsää ja viluttavaakin se oli tänään. Tunnin päästä pitäisi olla jo menossa kuoroharjoituksiin. Ehkä kuitenkin mun pitäisi nyt vaan osata muuttaa asennettani, ettei tämä päivä nyt etenpeten mennyt kuitenkaan. Enhän mä tällä kylmyydellä olisi kuitenkaan voinut avata makkarin klasia sitä pestäkseni (ja rustatakseni ikkunoiden välissä olevan kuutlokudoksen takaisin paikalleen, se on lojunut rytyssä klasien välissä jo horvin).
Kotimatkalla sanoinkin miehelle, että emme varmaankaan varaa Muonion mökkiä syyslomalla. Ne ajomatkat.