Millan haastoi kertomaan itsestäni kahdeksan sellaista asiaa, joita en ole vielä blogilla kertonut. Haaste tuntui... haastavalta. Mutta sitten löysin sellaisen porsaanreiän, että voinhan kertoa jotain sellaista, mitä en ole TÄLLÄ blogilla maininnut, vaikka jollain toisella olisinkin... Ettei tulisi ihan pelkästään sellaista - kuten Millanille aanailin - negatiivista ja hävettävää, mitä en ole KEHDANNUT kertoa. Oma haasteensa on kyllä löytää edes jotain, mitä ystäväiseni ei jo tietäisi, mutta kokeillaan.
1 Minua on ammuttu päähän.
2 En muista koskaan istuneeni äidiin sylissä, isän kylläkin, kun hän aina saunan jälkeen leikkasi kynteni. Äiti tosin muistaa, miten olin nelivuotiaana pyrkinyt syliin, mutta en ollut päässyt enkä mahtunut, kun äidin syli oli jo täynnä, hän odotti pikkusiskoamme. Olisko torjunnan kokemus aiheuttanut asian unohtamisen?
3 Äiti opetti minulle iltarukouksen eräänä iltana, kun olin alle kouluikäinen ja kun en saanut unta, koska itkin kadonnutta koiranpentuani.
4 Ensimmäinen elokuva, jonka kävin teatterissa katsomassa oli Sukellusveneellä maapallon ympäri, Kapteeni Nemoa esitti James Mason ja Nediä Kirk Douglas. Olin siihen aikaan ankara Jules Verne -fani. Kyseinen leffa tulee pikapuoliin Teemalta, siitä tuon muistinkin. Minulla oli pitkään tallella lehdestä leikattu elokuvateatterin mainos ko. leffasta.
5 Ahdistavimpiin muistoihini kuuluu seksuaaliset ahdistelut alle 15-vuotiaana. Tarkoitan tietenkin, että minua ahdisteltiin.
6 Kun esipuberteetti-iässä rintani alkoivat kehittyä ja niihin ilmestyi jotain kyhmymäistä, pelkäsin rintasyöpää (TV:ssä oli pyörinyt tietoisku rintojen säännöllisestä tutkimisesta). En kuitenkaan uskaltanut kellekään puhua pelostani, en edes siinä vaiheessa, kun koulutoverini otti puheeksi oman samaisen pelkonsa. No, oma pelkoni toteutui sitten vasta yli 20 vuotta myöhemmin.
7 Ja lisää ahdistusta. Aikuisiän ahdistavimpiin muistoihini kuuluu sekin, kun työkykyni kyseenalaistettiin, ja jouduin työkykykartoitukseen. Loppu hyvin, kaikki hyin. Sain paperit, joiden mukaan olen LAHJAKAS.
8 Ja lopuksi se knoppitieto minusta, joka kyllä ekalla blogillani on paljastunut (ja joka oli syy, miksi aloin ekan kerran blogia pitää). Olen ollut Kristillisdemokraattien ehdokkaana Eduskuntavaaleissa vuonna 2007.
No niin. Pitihän mun tietenkin myös tsekata englanti-suomi-sanakirjasta tuo substanssin merkitys, ja niitähän oli: massa, painavuus, konkreettisuus, sisällys, tukevuus, rikkaus. Millan haastoi kolme blogia, olikohan se sellainen suositus-/vakiomäärä. Huomasin, että ainakin Kirlah oli jo haastettu. Samaten Pappilan elämää oli saanut vastaavanlaisen haasteen, vaikkakin eri napilla. Mutta ainakin Tuhvan substanssi saa minulta tunnustusta, sekä pikkuserkkuni Paavo. Kolmanneksi laitetaan mm:n count up -blogi.
Pisti vähän hymyillyttämään tuo ykköskohta, varsinkin kun hämärästi muistan kuinka se kävi ja tiedän, ettei pysyviä vammoja jäänyt :)
VastaaPoistaKakkoskohta tuntuu jotenkin riipaisevalta, mutta semmoistahan se elämä on tainnut suurissa perheissä olla siihen aikaan, kun elämä oli kiireistä työtä aamusta iltaan..
Kiitos. Vastaan kyllä, kun on sopiva aika :)
VastaaPoistamielenkiintoista!!!
VastaaPoistaOlen nyt vastannut Ailan haasteeseen, blogillani. Kiitos haasteesta!
VastaaPoistaSinulla on ollut monenlaista koettelemusta matkan varrella ja niiden käsitteleminen on ollut haastavaa. Olet kuitenkin selvinnyt hyvin ja säilyttänyt elämäniloisuutesi! Jumala on johdattanut ja auttanut selviytymään!
Syysterveisin, Paavo
Näin on, armon varassa olen saanut elää ja selviytyäkin. Mukavaa, Paavo, että vastasit.
VastaaPoista